|
Lapsi seuraa äidin uskontoa/kirkkoa. Pariskunta voi myös erikseen päättää, että lapsi seuraa isän uskontoa/kirkkoa. Esim. hollantilais-suomalainen pariskunta haluaa kastaa lapsensa luterilaiseen uskoon. Äiti on hollantilainen reformoidun kirkon jäsen ja isä suomalainen luterilaisen kirkon jäsen. Pariskunta kirjoittaa yhteisen sopimuksen, jossa lapsen uskonto määritellään isän uskonnon mukaan. Alankomaihin muuttaneen suomalaisen seurakunta on seurakunta, jossa hän on ollut kirjoilla ennen maahan muuttamistaan. Lapsen kaste ilmoitetaan papin toimesta tähän seurakuntaan. Luterilaisen kirkon toimittaman kasteen edellytyksenä on, että äiti (tai erillisen sopimuksen mukaan isä) kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Tavallisesti Alankomaissa asuva suomalainen on Suomessa seurakunnan rekisterissä ns. poissaolevien kirjoissa, mutta silti edelleen jäsenenä. Yhtä hyvin äiti voi olla jäsenenä Hollannin luterilaisessa kirkossa. Porvoon sopimuksen perusteella myös Church of England eli anglikaaninen kirkko tunnustaa pohjoismaiden luterilaiset jäsenikseen. Suomen luterilaiseen kirkkoon kuuluvan äidin (tai isän) lapsi voidaan kastaa luterilaisen tai anglikaanisen papin toimesta. Kasteesta tulee sopia suoraan asianomaisen papin kanssa. Ennen kastetta vanhempien tulee toimittaa papille tiedot lapsesta, vanhemmista ja kummeista sekä kopion syntymätodistuksesta. Avioliittoon vihkiminen/siunaaminen Kirkollista vihkimistä ei voi toimittaa Alankomaissa. Vihkiminen tapahtuu aina siviiliviranomaisen edessä. Halutessaan pariskunta voi pyytää liitolleen siunausta. Avioliiton siunaus tapahtuu yleensä kirkossa, mutta se voidaan toimittaa myös juhlapaikalla tai muussa sopivassa paikassa. Avioliiton siunaamisen toimittaa pappi. Jos puolisot kuuluvat eri kirkkokuntiin, he voivat vapaasti valita kumman perinteen mukaan avioliiton siunaaminen toimitetaan. Hyviä kokemuksia on myös perinteiden yhdistämisestä, jossa luterilainen ja katolinen pappi yhdessä toimittaa siunaamisen. Mikäli kihlakumppanit haluavat avioliittoon vihkimisen Suomessa, niin siitä tulee erikseen sopia vihkipapin kanssa. (Tarvittavista asiapapereista on kerrottu toisaalla tässä oppaassa!) "Kirkollisesti vihittävän tulee olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä. Jos toinen kihlakumppani ei ole kirkon jäsen, heidät voidaan vihkiä kirkollisesti, jos kirkkoon kuulumaton on muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen" (Suomen ev. lut. kirkon kirkkojärjestys 2:18). Rippikoulu ja konfirmaatio Suomen Merimieskirkko voi tarvittaessa järjestää nuorille ja aikuisille rippikoulun ja konfirmaation. Rippikouluun osallistuvan tulee täyttää vähintään 15 -vuotta sen vuoden aikana, jolloin hän aloittaa rippikoulun. Nuorten rippikoulun pituus on 80 tuntia. Siihen sisältyy oppitunteja, jumalanpalveluksia, tutustumiskäyntejä yms. Parempi vaihtoehto on osallistua Suomessa kesän rippikoululeirille. Leireille on paljon tulijoita, joten kannattaa ilmoittautua vähintään vuotta aikaisemmin. Aikuisrippikoulu sisältää 4-6 tapaamista, joissa keskustellen käydään läpi kristinuskon keskeisimmät asiat. Kodin siunaaminen Pappi siunaa kodin pyydettäessä. Toimitus voidaan liittää esimerkiksi kastejuhlaan. Hautaan siunaaminen Hautaan siunaaminen toimitetaan hautausmaalla, siunauskappelissa, kirkossa tai vainajan kotona sen mukaan kuin asianomaiset siitä sopivat papin kanssa. Jos vainaja haudataan muualle kuin missä hän on kuollut, siunaaminen toimitetaan asianomaisten valitsemassa seurakunnassa (Kirkkolaki 60-65). Jos siunaaminen tapahtuu esim. Suomessa, niin ennen uurnan/arkun lähettämistä voidaan järjestää erillinen muistotilaisuus. Lisätietoja Suomen Merimieskirkon papilta, puh. 010-436 61 64. |