Vuosikertomukset 2003, 2002, 2001, 2000, 1999, 1998 (126 kB)


Rotterdamin merimieskirkon toimintakertomus 2004

1. Yleistä

2. Varsinainen toiminta
2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat
2.2. Merenkulkijat
2.3. Rekkakuljettajat
2.4. Sakraalitoiminta
2.5. Kirkkotoimikunta
2.6. Ystäväpalvelu
2.7. Kannatusjäsenet
2.8. Toimintapiirit
2.8.1.Urheilutoiminta
2.8.2. Musiikkikerho
2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö
2.8.4. Raamattupiiri
2.8.5. Seniorit
2.8.6. Kirjallisuuspiiri
2.8.7. Muu toiminta
2.9. Juhlat ja tilaisuudet
2.9.1. Merimieskirkon tapahtumat
2.9.2. Lasten puuhapäivä

3. Yhteydet

4. Julkaisu- ja tiedotustoiminta

5. Resurssit
5.1. Henkilöstö
5.2. Toimitilat
5.3. Talous

1. Yleistä
Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali- ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa. Merimieskirkon henkilökunta palveli ja kohtasi toimintavuoden aikana Alankomaissa asuvia ja liikkuvia henkilöitä lähes 28 000 kertaa. Päätoimisia työntekijöitä olivat merimieskirkon johtaja, pääemäntä, sosiaalikuraattori ja perhetyön projektikoordinaattori. Osa-aikaisina toimivat kirkon sihteeri sekä toinen emäntä. Lisäksi perinteiseen tapaan kirkollamme työskenteli kaksi vuosityöntekijää ; toinen pääsääntöisesti kaupan ja kahvilan tehtävissä ja toinen kiinteistöhuolto- ja laivatyössä.
Merimieskirkon toimintavuotta voi hyvällä syyllä kuvata perheen vuodeksi. Vuosi 2004 oli lisäksi vahvan yhteishengen ja kansainvälisen yhteistoiminnan aikaa .
Perhetapahtumat keräsivät ennätyksellisen määrän suomalaisia ja suomalais-hollantilaisia lapsiperheitä mukaan merimieskirkon toimintaan. Kansainvälinen ja yhteispohjoismainen yhteistyö korostui niin juhlassa kuin arjessa. Olimme mukana Hollannin luterilainen kirkko 400 -juhlavuoden monissa tapahtumissa, jotka huipentuivat yhteisluterilaiseen juhlajumalanpalvelukseen, jota läsnäolollaan kunnioitti Alankomaiden kuningatar Beatrix. Yhteispohjoismaista yhteyttä vahvistettiin jumalanpalvelus- ja merenkulkijatyössä. Kuljetuspalvelua hoidettiin osan vuotta suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä.
Merimieskirkon seurakuntaelämä oli vilkasta ja jumalanpalvelusten kävijämäärä lisääntyi. Laivaliikenne säilyi edellisvuosien tasolla, mutta laivakäyntejä tehtiin edellisvuotta enemmän. Suomalaisten rekkakuljettajien määrä Rotterdamissa lisääntyi alkuvuonna ja merimieskirkon palveluja käytettiin ahkerasti. Kuljetuspalvelua varjosti merimieskirkon auton maaliskuinen varkaus, joka aiheutti erikoisjärjestelyjä puoli vuotta aina syyskuuhun asti. Marraskuussa muuttuivat rekkojen paikoitusalueen säännöt, joka vaikeutti kuljettajien pääsyä vartioidulle paikoitusalueelle. Tämä puolestaan johti siihen, että kuljettajat eivät uskaltautuneet pysäköimään yöksi Rotterdamin kaupunkialueelle ja sen seurauksena kuljettajien määrä merimieskirkolla laski loppuvuonna tuntuvasti.
Rotterdamin merimieskirkon internetsivuilla www.finsekerk.com kävi vuoden aikana 8708 kiinnostunutta. Joulumarkkinoita varten avattiin lokakuussa oma hollanninkielinen internetsivu www.finsekerstmarkt.nl Sen kävijämäärä ylitti jo marras-joulukuussa 10.000 kävijän rajan.
Edelleen ilmaiseksi kaikkiin suomalais-hollantilaisiin talouksiin 6 kertaa vuodessa jaettavan Johtoloisto-lehden levikki oli 1550 kappaletta.
Yhteistyö raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin yliopiston kanssa jatkui perhetyöprojektin merkeissä.

2. Varsinainen toiminta

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset
Alankomaissa asui arviolta noin 4000 suomalaista. Joukko koostuu maahan avioituneista ulkosuomalaisista, työnsä puolesta maassa tilapäisesti asuvista rotaatiosiirtolaisista sekä maahan opiskelemaan tai matkailemaan tulleista. Suomesta Alankomaihin pysyvästi muuttaneet ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja. Suomalaisista maahanmuuttajista tyypillisimpiä ovat kansainvälisten yrityksien palvelukseen tulevat työntekijät perheineen sekä Suomen työvoimatoimistojen kautta Alankomaihin työskentelemään saapuneet perheettömät nuoret aikuiset. Kokonaan suomalaisten perheiden määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Perhenäkökulma leimasi vahvasti työmme priorisointia ja merimieskirkkomme pyrki suuntaamaan työtään entistä paremmin perheiden, lasten ja nuorten sekä toisaalta myös perheettömien tarpeita vastaavaksi.

2.2. Merenkulkijat
Merenkulkijoita kohdattiin laivakäynneillä ja merimieskirkolla. Laivakäyntejä tehtiin Rotterdamin Europoortin satamassa sekä Alblasserdamin satamassa . Käytännön työstä merenkulkijoiden parissa vastasi sosiaalikuraattori, laivakäyntityötä ja kuljetuksia hoitivat hänen ohellaan kiinteistöassistentti ja vapaaehtoinen laiva-assistentti sekä tarvittaessa merimiespastori. Toimintavuoden aikana tehtiin 538 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin 4304 merenkulkijaa. Merimieskirkko hoiti toimintavuoden aikana m/v Klenodenin miehistönvaihtoja. Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat
Rekkakuljettajia kirkolla vieraili vilkkaasti aina marraskuun alkuun asti , jolloin rekkakuljettajiemme suosima paikoitusalue yllättäen muutti pysäköintikäytäntöään .Tämä merkitsi sitä, että alue käytännössä sulkeutui valtaosalta suomalaiskuljettajia. Koska paikoittaminen muualle sisälsi todellisen turvallisuusriskin , kuljettajat eivät enää mielellään pysähtyneet Rotterdamiin.Tämä heijastui selvästi kuljettajien määrään merimieskirkolla. Vuoden aikana 986 automiehelle järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta
Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 24, joiden yhteydessä vietettiin poikkeuksetta ehtoollista. Merimieskirkolla vietettiin lisäksi teemajumalanpalveluksia; tuomasmessu, perhemessu, seniorimessu ja yhteispohjoismainen jumalanpalvelus. Osallistujia hengellisessä toiminnassa oli yli 1600 henkilöä. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin luterilaisessa kirkossa pääsiäisenä sekä adventtina.
Jumalanpalveluksien kanttorina toimivat sosiaalikuraattorimme Henna Haunia, musiikinopiskelija Heli Kantola, vuosityöntekijä Rauni Koivisto sekä Suvi Ollila..
Jumalanpalvelusten yhteydessä on tarpeen mukaan järjestetty pyhäkoulu vapaaehtoisten ohjaajien pitämänä.
Vuoden aikana merimieskirkon pastori osallistui Hollannin luterilaisen kirkon 400- vuotis juhlajumalanpalvelukseen, kansainvälisen merimieskirkon ekumeenisiin jumalanpalveluksiin sekä yhteisluterilaisiin että yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin .
Kasteita oli kertomusvuonna 12, hautaan siunaamisia oli kolme.
Avioliittoon siunaamisia kaksi , kodin siunaamisia ja konfirmaatioita kumpaakin yksi. Merimieskirkon jumalanpalveluksissa vuoden aikana saarnaajina tai liturgeina avustivat apulaispääsihteeri Heikki Rantanen , TT Sari Kokkonen, TT Maarit Hytönen , diakoni Jarmo Karjalainen sekä Ruotsin merimieskirkon pastorit Pierre ja Anita Sönnerstam.

2.5. Kirkkotoimikunta
Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Kokouksia pidettiin vuoden aikana kuusi kertaa. Kirkkotoimikunta seurasi tiiviisti Benelux perhetyöhanketta sekä osallistui ulkosuomalaisparlamentin toimintaan. Kirkkotoimikunta kiinnitti huomiotaan projektien ja tapahtumien tuloksen ja toimivuuden arviointiin sekä ideoi uusia mahdollisuuksia tehostaa merimieskirkon markkinointia .
Kirkkotoimikunnan puheenjohtajana toimi Seppo Ketola, sihteerinä Paula Alarinta, jäseninä olivat Jenni de Roon , Pertti Lintuluoto, Minna Vaskimo ja Juhani Rantala.

2.6. Ystäväpalveluryhmä
Ystäväpalveluryhmässä oli 20 henkilöä, joiden yhteystiedot julkaistiin Johtoloisto-lehdessä. Ryhmäläisiin saattoi ottaa yhteyttä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Ystäväpalveluryhmäläiset olivat sitoutuneita vaitiolosopimukseen. Toiminnan keskustukihenkilöinä olivat merimieskirkon sosiaalikuraattori Henna Haunia ja ystäväpalveluryhmästä Anna-Maija Scholten. Sosiaalikuraattori oli ryhmäläisiin puhelin-, kirje- ja sähköpostiyhteydessä. Ystäväpalveluryhmälle järjestettiin kokoontumis- ja koulutustilaisuus merimieskirkolla teemana mielenterveys.

2.7. Kannatusjäsenet
Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 445. Kannatusjäsenille tarjottiin alennuksia yhteistyökumppaneidemme tuotteista ja palveluista, merimieskirkon oman kaupan ja myyjäisten tuotteista sekä sauna-alennuksia. Jäsenmäärän laskuun vaikutti selvästi se että suosittuja jäsenetutarjouksia Finnairin lennoille Suomen ja Alankomaiden välillä ei lentoliikenteen kiristyneen kilpailun vuoksi ollut tarjolla.

2.8.Toimintapiirit

2.8.1.Urheilutoiminta
Kansainvälisen merimieskeskuksen tiloissa pelattiin kerran viikossa salibandya , osanottajia oli viikottain kymmenkunta. Rotterdamin merimieskirkon jalkapallojoukkue harjoitteli kiitettävästi ja osallistui kahteen merimieskirkkojen väliseen turnaukseen vaihtelevalla menestyksellä. Naisten jumppaa oli tarjolla joka viikko merimieskirkon tiloissa.

2.8.2. Musiikkikerho lapsille eli Muskari
Äiti-lapsipiiri jatkoi musiikillista ohjelmatarjontaa. Lapsia ja vanhempia laulattivat joka toinen keskiviikko Henna Haunia ja Suvi Ollila.

2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö
Nuoret kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan merimieskirkolle joka kuukauden ensimmäinen lauantai. Ohjelmassa oli saunomista, retkien ja tapahtumien suunnittelua ja iloista yhdessäoloa. Merimieskirkon sosiaalikuraattorin johdolla retkeiltiin Hampuriin ja Luxemburgiin.

2.8.4. Raamattupiiri
Raamatun kirjekerho kokoontui joka viikko tutkimaan Uuden Testamentin kirjetekstejä ja niiden sanomaa. Raamattukerhossa keskusteltiin vapaamuotoisesti tekstin herättämien ajatusten pohjalta. Kerran kuukaudessa aiheena oli evankeliumiteksti, jota tutkittiin pastorin johdolla.

2.8.5.Seniorit
Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoiminta nähtiin selkeänä merimieskirkkotyön tulevana haasteena. Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi. Väkeä tapaamisissa kävi 10-20 henkilöä. Sosiaalikuraattori ja pastori tekivät vuoden aikana sairaala- ja kotikäyntejä ja olivat lisäksi puhelimitse säännöllisesti yhteydessä muutamaan Alankomaissa asuvaan ikäihmiseen.

2.8.6. Kirjallisuuspiiri
Kustannusosakeyhtiö Otavan suosiollisella avulla kirjallisuuden ystävät saivat mahdollisuuden tutustua uutuuskirjoihin heti niiden ilmestyttyä. Piiri kokoontui vuoden aikana joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Osanottajia oli kymmenkunta. Uutuuskirjoja kirkolle saatiin noin viisikymmentä kappaletta.

2.8.7 Muu toiminta
Eri puolilla Alankomaita järjestettiin lisääntyvässä määrin monipuolista piiri-ja harrastetoimintaa. Toimintaa oli äiti-lapsi-piireistä urheiluporukoiden kokoontumisiin.
Johtoloisto-lehti ja merimieskirkon internetsivut pyrkivät uutisoimaan tapahtumista ja piiritoiminnasta toimitukselle lähetettyjen tietojen perusteella.

2.9 . Juhlat ja tilaisuudet

2.9.1 Merimieskirkon tapahtumat
Kirkolliset tapahtumat, juhlatilaisuudet ja teematapahtumat keräsivät vuoden aikana runsaasti väkeä merimieskirkolle. Sunnuntaisin oli tarjolla sunnuntailounas, joka sai mukavasti suosiota ja kokosi lisääntyvässä määrin perheväkeä merimieskirkolle.
Tammikuussa Suomen suurlähetystön ja Alankomaat-Suomi-yhdistyksen kanssa pidettiin perinteinen uudenvuoden vastaanotto.
Helmikuussa avattiin suomalaisen taiteilijan Pirkko Toiviaisen (taiteilijanimeltään Anna WildRose) myyntitaidennäyttely. Laskiaisena merimieskirkko, perhetyön projekti ja Alankomaat-Suomi -yhdistys järjestivät laskettelutapahtuman nuorille ja heidän vanhemmilleen Den Haagin Uithofin talvikeskuksessa..
Maaliskuussa olivat vuorossa perinteiset naistenpäivät, pääsiäismyyjäiset ja pääsiäisen ajan jumalanpalvelukset. Maaliskuussa käynnistyi merimieskirkon autokampanja uuden auton hankkimiseksi 6.3 varastetun auton tilalle.
Huhtikuussa valokuvaajavirtuoosi Kaius Hedenström saapui juhlistamaan suomalaisia merimaisemia käsittelevän näyttelynsä avajaisia. Tilaisuudessa oli myös läsnä Suomen merimieskirkon hallituksen jäsen, komentajakapteeni Pasi Staff. Herrat hoitivat tehtävänsä ryhdikkään miehekkäästi ja varsinkin tinkimättömän tarkka taulujen ripustus että ihailtavan sulava pr-työ keräsivät ansaitut kiitokset. Sosiaalikuraattori oli mukana nuorten leirillä Luxemburgissa, joka järjestettiin yhteistyössä Benelux-projektin kanssa.
Toukokuussa Rotterdam järjesti merimieskirkkojen välisen jalkapalloturnauksen. Toukokuussa pidettiin jo perinteeksi muodostuneet kotiseurat Rantalan perheen luona pohjois-Hollannissa Bergenissä. Samassa kuussa vietimme myös äitienpäiväjuhlan.
Kesäkuussa Hollannin luterilainen kirkko juhli 400- vuotistaivaltaan. Pohjoismaiden papit olivat mukana toteuttamassa juhlamessua, jota kunnioitti läsnäolollaan Alankomaiden Kuningatar Beatrix, jumalanpalveluksen jälkeen olimme tilaisuudessa tavata ja keskustella kuningattaren kanssa . Merimieskirkko toimi kesäkuussa eurovaalien ennakkoäänestyspaikkana, ja edelleen olimme Alankomaiden vilkkain äänestyspiste. Perinteinen juhannusjuhla kruunasi kesäkuun.
Heinäkuussa jatkuivat suositut grilli-illat.
Elokuussa Kauppakilta järjesti aidon suomalaisen rapujuhlan merimieskirkolla, merimieskirkko vastasi juhlan käytännön toteutuksesta . Iloisia ravunsyöjiä paikalla oli viitisenkymmentä.
Lokakuussa järjestetiin lapsille kokkikurssi, sinkkutapaaminen perheettömille Den Haagissa keilailun merkeissä, perhetyöprojektin nuorten leiri toteutettiin Luxemburgissa ja samassa kuussa järjestettiin myös kunnallisvaalien ennakkoäänestys merimieskirkolla. Pohjanmaan valokuvakeskus, Suomen Beneluxinstituutti ja merimieskirkko järjestivät Etelä-Pohjanmaa aiheisen valokuvanäyttelyn 17.10-14.11. Juhlallisissa avajaisissa oli paikalla edustajia Etelä/Pohjanmaan kulttuurikeskuksesta Lapualta sekä luontovalokuvaaja Jyrki Portin Kokkolasta.
Marraskuussa opiskelijat retkeilivät Luxemburgiin ja kuukausi huipentui tavan mukaan jälleen erinomaisesti onnistuneeseen joulumyyjäistapahtumaan. Neljäpäiväisten myyjäisten suojelija ja avajaispuheen pitäjä oli suurlähettiläs Pekka Säilä.Vieraita markkinapäivien aikana kävi arviolta 6000. Supermarket-tilat saatiin rakentamalla merimieskirkon edessä olevalle aukiolle 10x15 suuruinen lasikuituteltta.
Joulukuussa laulettiin kauneimmat joululaulut, vietettiin joulun ajan jumalanpalvelukset sekä järjestettiin kahtena päivänä jouluateria. Herkuttelijoita joulupöydässä oli yhteensä 80 henkilöä. Merimieskirkko välitti joulun aikana perinteisiä suomalaisia joulukinkkuja yhteensä noin 1300 kiloa. Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu ja Finnish Dutch Trade Guild pitivät joulukuussa omat joulujuhlansa merimieskirkon tiloissa.

2.9.1 Lasten puuhapäivä
Lasten puuhapäivä saavutti ilmiömäisen suosion, vapaaehtoisaloitteesta syntynyt tapahtuma vakiinnutti paikkansa, sai omat internetsivut www.menoamuksuille.com ja runsaasti sponsoriapua. Vuoden aikana järjestettiin kahdet lasten puuhapäivät merimieskirkolla sekä keväällä ja joulun aikaan. Tapahtuma keräsi paikalle molemmilla kerroilla n 60 lasta vanhempineen . Koko päivän kestäneistä tapahtumista vastasivat pääosin vapaaehtoiset, kirkon henkilökunta ja perhetyön projekti olivat mukana tuottamassa ohjelmaa ja tarjoamassa sielun ja ruumiin ravintoa.

3. Yhteydet
Rotterdamin merimieskirkon pääyhteistyökumppanit olivat Suomen suurlähetystö, pohjoismaiset merimieskirkot, Alankomaat-Suomi -yhdistys, Suomen kauppakilta (Finnish Dutch Trade Guild)sekä Rotterdamin ICMA - merimieskirkko-organisaatiot. Merimieskirkon henkilökunta osallistui pohjoismaisiin aamupala- ja neuvottelukokoontumisiin sekä yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin.
Suomen Haagin Suurlähetystön kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja mutkatonta. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen Rotterdamin kunniakonsuli Bernard Brouwerensin kanssa. Merimieskirkko isännöi yhdessä suurlähetystön kanssa kontaktipäiviä, joka on keskustelufoorumi eri suomalaistahoille. Mukana ovat edustajat suurlähetystöstä, merimieskirkosta, Alankomaat-Suomi yhdistyksestä Finnish Dutch Trade Guild'sta, Suomen kulttuurikeskuksesta, lauantaikoulusta, Suomi- Seurasta sekä Amsterdamin ja Groningenin yliopistoista. Yritysmaailman yhteistyökumppaneitamme vuoden aikana olivat Finnair, New Boliden, MEK, Fortum Oil , Spliethoff, Superfast Ferries, Stora Enso, UPM Kymmene, Langh Ship, Rettig Bore , Finnlines, LoyensLoeff ,Vandervoodt advocaten , Finntra Waalwijk, Hotel De Gerstekorrel, Wijnkoerier ,Viking Vakanties ja Road Air Travels. Yhteistyötä tehtiin edelleen Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kanssa.
Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin yhteisiä tapahtumia, joista tärkeimpiä olivat uudenvuodenvastaanotto ja juhannusjuhla . Kauppakilta kokoontui saunailtoihin ja kokouksiin merimieskirkon tiloissa.
Merimiespastori oli mukana ICMA Rotterdam- kokouksissa, joissa on suunniteltu ja toteutettu Rotterdamin sataman merimieskirkkotyön yhteisiä projekteja, vuoden päällimmäinen keskustelun aihe oli sataman tiukentunut turvajärjestely ja sen vaikutukset merimieskirkkojen työntekijöiden liikkumiseen satama-alueella. Tärkein huoli oli esteettömän pääsyn turvaaminen laivoille myös jatkossa. Asiasta annettiin lausuntoja satamaviranomaisille, mutta selkeää kokonaisratkaisua ei saatu aikaan. ICMAn pääsihteerin Jurgen Kanzin kanssa yhteistyö on jatkunut erittäin hyvin.
Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu toimi merimieskirkolla aktiivisesti. Suomen kieltä opiskelemaan kokoontui joka kerta noin 80 asian harrastajaa. Lasten määrä oli suurtempi kuin aikaisempina vuosia, lastenryhmiä oli nyt peräti kolme. Aikuisten opiskelijoiden ryhmiä oli neljä.
Naistenpäivätoimikunnan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja sosiaalikuraattorimme kuului valmisteluryhmään, joka kokoontui merimieskirkon tiloissa. Merimieskirkko avusti naistenpäiviä tarjoamalla niiden valmistelun ajaksi käyttöön kopiokoneen ja monistusapua. Lastenpäivien -menoa muksuille- työryhmä kokoontui suunnittelukokouksiin merimieskirkolle.

4. Julkaisu ja tiedotustoiminta
Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehti jaettiin maksutta kaikkiin tiedossa oleviin suomalaistalouksiin, painosmäärä 1550 kpl. Lehden päätoimittajana toimi Jussi Ollila, taittajana Kristiina Salojärvi. Toimituskuntaan kuuluivat vuoden aikana Outi Timperi, Terttu van der Berg , Aino Setälä, Kirsi Vallenius ja Kristiina Salojärvi. Vakituisina avustajina toimivat Auli Suvanto-Salokannel, Heimo Pihlajamaa, Kaarlo Kalliala, Tomi Salokannel, Hilkka Aho ja Juha Maalismaa.
Internetsivujemme www.finsekerk.com webmasteroinnista vastasi Finnovation ja Kirsi Madlin. Sivujen kävijämäärä kasvoi tasaisesti ja sivuilla vierailtiin 8708 kertaa vuoden aikana eli lähes 730 kertaa kuussa. Merimieskirkon uutisia välittettiin halukkaille myös sähköpostitse.
Joulumarkkinat olivat näyttävästi esillä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin viestimissä. Joulumarkkinoita varten avattiin oma hollanninkielinen internetsivusto www.finsekerstmarkt.nl joka saavutti välittömästi suursuosion. Joulumarkkinasivujen ideoinnista ja ylläpidosta vastasi korvauksetta internetpalvelufirma Fokkelman advies. Marras-joulukuun aikana kävijöitä sivuilla oli yli 10.000. Sivujen ansiosta suomalaiset joulumyyjäiset saivat paljon julkisuutta, ohjelmaa myyjäisistä oli kolmella paikallistelevisiokanavalla ja lisäksi kirkon edustajia haastateltiin valtakunnallisella radiokanavalla suositussa ohjelmassa parhaaseen kuunteluaikaan. Joulumarkkinaesitteitä ja julisteita jaettiin tavan mukaan laajalti. Mainostusta valtakunnallisessa päivälehdessä tuki New Boliden (ent. Outokumpu )

5. Resurssit

5.1. Henkilöstö
Työyhteisössä vallitsi hyvä henki ja tekemisen meininki. Vuosityöntekijöiden vaihdos sujui joustavasti ja heidän perehdytykseensä panostettiin tuntuvasti enemmän kuin edellisvuosina . Työyhteisön viikonloppuseminaari järjestettiin toukokuussa Irlannissa , kehittämiskeskustelut käytiin suunnitelmien mukaan . Vuosivapaaehtoisemme ravintolakokki Aino Unonius ja lvi-asentaja Harri Saarinen Helsingistä palasivat Suomeen syyskuussa ja uusiksi vuosityöntekijöiksi tulivat kihlapari; kasv.yo.Rauni Koivisto ja logistiikkainsinööri Tuomas Kiviperä Jyväskylästä. Kirsi Vallenius toimi viikonloppuisin vapaaehtoisena laivakäyntiassistenttina.
Keittiöstä, kaupasta, siisteydestä, majoitus- ja saunatoiminnasta sekä merimieskirkon käytännön päivittäistoiminnasta vastasivat pääemäntä Heli Rajala ja toinen emäntä Tytti Winterswijk. Merimieskirkon sosiaalikuraattori Henna Haunia hoiti sosiaalisektorin sekä toimi laivakäyntityön käytännön esimiehenä . Merimieskirkon sihteeri Leena Salminen hoiti toimistotyöt, päivittäisiä käytännön yhteyksiä sekä kirjanpitoa. Merimieskirkon johtajana toimi Jussi K.K.Ollila. Perhetyön projektikoordinaattori Jarmo Karjalainen kuului tiiviisti työtiimiin ja osallistui henkilöstökokouksiin ja -koulutuksiin ja oli merkittävä voimavara sekä monissa merimieskirkon tehtävissä että tiimin yhteishengen ylläpitäjänä.
Merimieskirkolla työskenteli syksyllä harjoittelija Elina Riipinen Järvenpään DIAK yksiköstä . Merimieskirkon veroavustajana toimi tuttuun tapaan W.C. Meijer (82), jonka yli puoli vuosikymmentä kestänyt mittava työ merimieskirkkomme veroneuvojana päättyi vuoden lopussa. Vuoden aikana teimme sopimuksen palkanlaskennasta ja verotuskonsultaatiosta Van Oeffel Accountants tilitoimiston kanssa. Vapaaehtoisena kirjanpitäjänä toimi kesäkuuhun asti Ann-Mari Eriksson-Wihuri ja liikevaihtoveron laskijana Heini Kirjavainen-Glas.
Keittiössä erilaisten tilaisuuksien valmistelussa ja lukuisissa käytännön asioissa oli apuna tänäkin vuonna Kees Winterswijk.
Toimintavuonna merimieskirkkoa avusti kahvila-, postitus- ja toimistotehtävissä toistakymmentä vapaaehtoista työntekijää. Joulumarkkinoiden valmistelussa ja toteutuksessa oli mukana yli 100 vapaaehtoista. Markkinaosastoilla vastuuhenkilöt hoitivat hyvin itsenäisesti oman sektorinsa. Osastovastaavina toimivat Heli Rajala (supermarket), Marita Siika-aho (lasi), Riitta Sesselaar (keramiikka), Lea Kennepohl ja Mervi Harte-Leveelahti (joulu), Lea Huomanen (korut), Marja-Liisa de Hart (tekstiili), Otto Redegeldt (musiikki), Susanna Seppälä (kirjat) Anna-Maija Scholten ja Anne Kerkhof toimivat kassanhoitajina.
Suomesta joulumarkkinoiden rakennustehtäviin osallistui jo yhdennentoista kerran ylikonemestari Seppo Suurhasko Karhulasta ja Kalevi Luukkainen Kesälahdelta oli rakennusmiehenä nyt neljättä kertaa.

5.2 Toimitilat
Merimieskirkko oli avoinna arkisin ja lauantaisin 16-22 sekä sunnuntaisin 14-19. Suomalainen kauppamme palveli suomalaisia ja hollantilaisia asiakkaita laadukkaalla tavaravalikoimallaan elintarvikkeista design-esineisiin. Kauppa palveli merimieskirkon aukioloaikoina. Postimyyntipalvelua järjestettiin tarvittaessa.
Merimieskirkon alatoimisto oli vuokrattuna ICMAn pääsihteerille. Kolmannen kerroksen toimistotila oli alkuvuoden vuokrattuna Benelux perhetyöprojetin koordinaattorille. Kirkkosali ja sen yhteydessä oleva takasali olivat jumalanpalvelustoiminnan lisäksi kokoustilana ja eri ryhmien kokoontumistilana. Kirjasto palveli asiakkaita itsepalveluperiaatteella lukuunottamatta aikaa, jolloin se oli suljettuna joulumarkkinoiden takia. Kirjastossa kokoontui säännöllisesti myös ryhmiä mm. raamattu- ja kirjallisuuspiiri. Vierashuonetta käytettiin tilausmajoitukseen, mutta myös hätämajoitukseen. Kerhohuonetta käytettiin myös kokous- ja ryhmämajoitustilana.
Vinken sali toimi oleskelutilana, lehtien lukusalina ja tv- huoneena. Vinken salissa pidettiin lisäksi kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja perhejuhlia.
Tilaussauna oli asiakkaiden käytössä joka päivä.
Toimintavuoden aikana uusittiin kirkkokiinteistön alakerran lattiapinnat. Remontti oli suuritöinen ja hintava, mutta investointina tulevaisuuteen erittäin kannattava. Merimieskirkon paloturvallisuutta parannettiin uusimalla sulaketaulut uudenaikaisiksi. Puutarhurin avustuksella parannettiin puutarhaa, sitä uudistettiin istutuksin ja muokattiin muin kasvien vaatimin hoitotoimenpitein. Jatkuvan käytön seurauksia täytyi jo korjata saunarakennuksessakin, mm. lauteita jouduttiin jonkin verran entraamaan.

5.3. Talous
Talousarviota toteutettiin suunnitelmien mukaan. Maaliskuinen autovarkaus aiheutti rahallisia menetyksiä sekä paljon ylimääräistä huolta päivittäispalvelun turvaamiseksi, mutta vakuutuskorvauksen ja siirtokunnalta saatujen lahjoitusten, n. 4500 euroa, avulla uusi auto saatiin hankituksi ilman merkittävää omaa taloudellista panosta.
Suuria taloudellisia ponnistuksia olivat pääsiäis- ja joulumyyjäiset Rotterdamissa. Omavaraistaloutta pidettiin yllä lisäksi merimieskirkon oman kahvilan ja kaupan myyntituloilla sekä kannatusjäsenmaksuilla. Merimieskirkon talouteen vaikuttivat myös vuoden aikana yrityksiltä ja yksityisiltä saadut lahjoitukset. Vuoden suurimman suomalaistapahtuman, joulumarkkinoiden myynti laski hieman ,mutta odotettua vähemmän. Bruttomyynnin 4% vähennys talouden laskusuhdanteen aikaan ei antanut aihetta huoleen . Kirkko vuokrasi tilojaan edelleen myös ulkopuolisten käyttöön. Vuokralaisia olivat ICMA ja Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu ja Benelux-perhetyöprojekti.

10.1.2005
J.K.K Ollila , Rotterdam

Toimintatilasto 2004 (MS WORD DOC-tiedosto, 21 kB)