Suomen Merimieskirkko, Rotterdam -

Toimintakertomus

Aiempia vuosikertomuksia voit selata täällä.

takaisin vuoteen 2004
2003
2002
2001
2000
1999
1998

Rotterdamin merimieskirkon toimintakertomus 2003

1. Yleistä

Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali- ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa. Merimieskirkkomme 76 toimintavuosi oli kasvun vuosi. Toiminta lisääntyi kaikilla sektoreilla, toimintaan osallistuneiden määrä kasvoi, seurakuntaelämä oli vilkasta, laivaliikenne ja rekkamiesten määrä lisääntyi. Myös myyjäisten kävijämäärä ja bruttomyynti jatkoi kasvuaan. Henkilökuntaa merimieskirkolla oli aikaisempia vuosia enemmän kun perhetyön projektikoordinaattori Jarmo Karjalainen liittyi Rotterdamin merimieskirkon työtiimiin. Yhteistyö raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin yliopiston kanssa alkoi perhetyöprojektin käynnistyttyä.
Toimintavuonna merimieskirkko lisäsi toimintaansa perheiden, lasten ja nuorten parissa. Varsinkin lastentapahtumat ja nuorten aikuisten urheilutoiminta keräsivät runsaasti osanottajia.
Merimieskirkon internetsivut keräsivät ansaittua huomiota ja sivujen keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli n 500. Johtoloisto-lehdellä oli ennätysmäärä avustajia ja lehtemme levikki kasvoi 1550 kappaleeseen.
Merimieskirkon kirjasto uudisti ilmettään uusien kirjahyllyjen myötä.
Ilon aihe oli myös kahdeksan vuotta jatkuneen Nilssonin perintöasian saaminen lopulliseen ratkaisuun.

2. Varsinainen toiminta

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset

Alankomaissa asui arviolta noin 4000 suomalaista. Joukko koostuu maahan avioituneista ulkosuomalaisista, työnsä puolesta maassa asuvista rotaatiosiirtolaisista sekä maahan opiskelemaan tai matkailemaan tulleista. Suomesta Alankomaihin pysyvästi muuttaneet ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ja heistä noin 70% on naisia.
Suomalaisista maahanmuuttajista tyypillisimpiä ovat kansainvälisten yrityksien palvelukseen tulevat työntekijät perheineen sekä Suomen työvoimatoimistojen kautta Alankomaihin työskentelemään saapuneet perheettömät nuoret aikuiset.

2.2. Merenkulkijat

Merenkulkijoita kohdattiin laivakäynneillä ja merimieskirkolla. Laivakäyntejä tehtiin tarvittaessa myös muihin Alankomaiden satamiin, työn painopisteen ollessa laivakäyntityössä. Toimintavuoden aikana tehtiin 490 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin 4410 merenkulkijaa. Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat

Rekkakuljettajien määrä lisääntyi ilahduttavasti . Turvallinen paikoitusalue kiinnosti monia ajamaan Rotterdamiin asti semminkin kun naapurimaissa kerrottiin automurtojen ja varkauksien huolestuttavasti yleistyneen. Vuoden aikana 1038 automiehelle järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta

Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 26, joiden yhteydessä vietettiin ehtoollista. Merimieskirkolla vietettiin ehtoollisjumalanpalvelusten lisäksi tuomasmessu, perhemessu, seniorimessu ja yhteispohjoisnmainen jumalanpalvelus. Osallistujia jumalanpalvelustoiminnassa oli 800 henkilöä. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin luterilaisessa kirkossa pääsiäisenä yhdessä Ruotsin merimieskirkon kanssa sekä perinteiseen tapaan adventtina.
Jumalanpalveluksien kanttorina toimi tammi-elokuussa vuosityöntekijämme Henna Aira-Tolppila ja syyskuusta lähtien sosiaalikuraattorimme Henna Haunia. Muutamissa jumalanpalveluksissa esiintyivät myös Rotterdamin konservatorion musiikinopiskelijat.
Jumalanpalvelusten yhteydessä on tarpeen mukaan järjestetty pyhäkoulu vapaaehtoisten ohjaajien pitämänä.
Vuoden aikana merimieskirkon pastori osallistui kansainvälisen merimieskirkon ekumeenisiin jumalanpalveluksiin sekä yhteisluterilaiseen reformaatiopäivän jumalanpalvelukseen ja yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin .
Kasteita oli kertomusvuonna 12, hautaan siunaamisia oli kolme.

2.5. Kirkkotoimikunta

Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Kirkkotoimikunta seurasi tiiviisti Benelux perhetyöhankkeen alkamista ja oli mukana tehtäessä projektikoordinaattorin valintaa. Lisäksi kirkkotoimikunta osallistui ulkosuomalaisparlamentin toimintaan sekä projektien ja tapahtumien tuloksen ynnä toimivuuden arviointiin.
Kirkkotoimikunnan puheenjohtajana toimi Heikki Wihuri, varapuheenjohtajana Seppo Ketola, sihteerinä Paula Alarinta, jäseninä olivat Simo Väätäinen, Minna Vaskimo ja Juhani Rantala.Vuoden lopussa paikkansa jättivät pitkäaikainen pj Heikki Wihuri ja Simo Väätäinen, uusiksi jäseniksi vuoden 2004 aloittavaan kirkkotoimikuntaan valittiin siirtokuntakokouksessa yksimielisesti Jenni de Roon ja Pertti Lintuluoto.

2.6. Ystäväpalveluryhmä

Ystäväpalveluryhmässä oli 19-21 henkilöä, joiden yhteystiedot julkaistiin Johtoloisto-lehdessä. Ryhmäläisiin saattoi ottaa yhteyttä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Vuoden aikana ryhmä sai kaksi uutta jäsentä. Ystäväpalveluryhmäläiset olivat sitoutuneita vaitiolosopimukseen. Toiminnan keskustukihenkilöinä olivat merimieskirkon sosiaalikuraattori Henna Haunia ja ystäväpalveluryhmästä Anna-Maija Scholten. Sosiaalikuraattori oli ryhmäläisiin puhelin-, kirje- ja sähköpostiyhteydessä. Ystäväpalveluryhmälle järjestettiin kaksi kokoontumis- ja koulutustilaisuutta merimieskirkolla.

2.7. Kannatusjäsenet

Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 524. Kannatusjäsenille tarjottiin alennuksia yhteistyökumppaneidemme tuotteista ja palveluista, merimieskirkon oman kaupan ja myyjäisten tuotteista Suosittuja etuja olivat sauna-alennukset ja jäsenetutarjoukset Finnairin lennoille Suomen ja Alankomaiden välillä .

2.8.Toimintapiirit

8.1. Harrastepiiri

Harrastepiiri on energisten naisten kokoontumisfoorumi , jossa ideoidaan ja toimitaan . Osallistujia illoissa on ollut 10-20 henkeä. Piirissä käsitellyt aiheet olivat monipuolisia ; mm. konserttimatkoja, ruuanvalmistus- kursseja ja rentoutusta ja kotitarvehierontaa sekä kirjallisuusiltoja. Tietysti piirissä tehtiin myös joulumyyjäiskäsitöitä . Vastuuhenkilönä toimi Marja-Liisa de Hart.

2.8.2. Äiti-lapsipiiri

Äidit lapsineen kokoontuivat merimieskirkolle joka kuukauden toisena keskiviikkona. Osanottajien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Tapaamisen tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia ja saman elämänvaiheen mukanaan tuomia ajatuksia. Sosiaalikuraattori oli mukana piirissä mahdollisuuksien mukaan.

2.8.2.1. Musiikkikerho naperoille eli Muskari

Äiti-lapsipiiri aloitti musiikillisen ohjelmatarjonnan lokakuussa ja vaihtoi nimensä muskariksi. Lapsia ja vanhempia laulattivat joka toinen keskiviikko Henna Haunia ja Suvi Ollila.

2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö

2.8.4. Raamatun kirjekerho

Raamatun kirjekerho kokoontui joka viikko tutkimaan Uuden Testamentin kirjetekstejä ja niiden sanomaa. Raamattukerhossa keskusteltiin vapaamuotoisesti tekstin herättämien ajatusten pohjalta. Kerran kuukaudessa aiheena oli evankeliumiteksti, jota tutkittiin pastorin johdolla.

2.8.5.Seniorit

Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoiminta nähtiin selkeänä merimieskirkkotyön tulevana haasteena. Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi. Seniorit tekivät retken hoitokotiin Arie Roesbeekin luokse ja syyskuussa tekivät vierailun merimieskirkon pappilaan. Sosiaalikurraattori teki vuoden aikana kotikäyntejä alueen vanhusten luokse.

2.8.6. Kirjallisuuspiiri

Kustannusosakeyhtiö Otavan suosiollisella avulla kirjallisuuden ystävät saivat mahdollisuuden tutustua uutuuskirjoihin heti niiden ilmestyttyä. Piiri kokoontui vuoden aikana joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai. Uutuuskirjoja kirkolle saatiin kuutisenkymmentä.

2.8.7 Muu toiminta

Eri puolilla Alankomaita järjestettiin lisääntyvässä määrin monipuolista piiri-ja harrastetoimintaa. Toimintaa oli äiti-lapsi-piireistä urheiluporukoiden kokoontumisiin. Merimieskirkon sosiaalikuraattori ideoi urheilutoimintaa ja yhteistyössä kansainvälisen merimieskeskuksen kanssa järjestettiin pelivuoro joka viikko. Pelaajia viikottain oli kymmenkunta.
Johtoloisto-lehti ja merimieskirkon internetsivut pyrkivät uutisoimaan tapahtumista ja piiritoiminnasta toimitukselle lähetettyjen tietojen perusteella.

2.9 . Juhlat ja tapahtumat

Tammikuussa Suomen suurlähetystön ja Alankomaat-Suomi-yhdistyksen kanssa pidettiin perinteinen uudenvuoden vastaanotto.
Helmikuussa järjestettiin ystävänpäivänä juhlava Valentiinin rieha.
Anja Snellman oli vieraanamme kirjallisuusillassa, joka järjestettiin yhdessä Benelux kulttuurikeskuksen kanssa.
Maaliskuussa olivat vuorossa perinteiset pääsiäismyyjäiset. Kävijöitä oli noin 600 henkilöä.
Huhtikuussa merimieskirkolla konsertoi laulajatar Pauliina May Aina- yhtyeensä kanssa esittäen hollantilaisia ja suomalaisia Eino Leinon runoihin sävellettyjen lauluja.
Toukokuussa saimme konserttivieraita Jyväskylästä, kun Harjun laulu -kuoro musisoi merimieskirkolla. Samassa kuussa pidettiin kotiseurat pohjois-Hollannissa Bergenissä. Toukokuussa vietimme myös perinteistä äitienpäiväjuhlaa.
Kesä-heinäkuussa pidettiin suositut grilli-illat.
Lokakuussa järjestettiin lasten puuhapäivä, joka keräsi paikalle 50 lasta vanhempineen . Kirkon tiloissa oli tiivis tunnelta kun toistasataa henkeä seurasi merimieskirkon henkilökunnan ja vapaaehtoisten suunnittelemaa ohjelmaa, nukketeatterista, askarteluun ja seikkailuradan ylitykseen.
Elokuussa Kauppakilta järjesti aidon suomalaisen rapujuhlan merimieskirkolla, merimieskirkko vastasi juhlan käytännön toteutuksesta . Iloisia ravunsyöjiä paikalla oli viitisenkymmentä.
Syksyn ajan merimieskirkolla oli Meeri Määttäsen muistonäyttely.
Marraskuun viimeisenä viikonloppuna vuorossa olivat tällä kertaa neljä päivää kestävät joulumyyjäiset merimieskirkolla. Avajaispuheen piti suurlähettiläs Pekka Säilä.Vieraita markkinapäivien aikana kävi arviolta 6000. Supermarket-tilat saatiin rakentamalla merimieskirkon edessä olevalle aukiolle 10x15 suuruinen lasikuituteltta.
Yhteistyötä tehtiin edelleen Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kanssa.Taidemaalari Johanna Oraksen näyttely tuli merimieskirkollemme Antwerpenista ja avattiin joulukuussa kunniakonsulimme Bernard Brouwerensin toimesta.
Joulukuussa kokoonnuttiin puurojuhlaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja, josta on tullut joulujumalanpalveluksen jälkeen suosituin tilaisuutemme.Osanottajia oli enemmän kuin kirkkoon mahtui eli lähes sata.
Merimieskirkko järjesti jouluna kaksi joulupäivällistä suomalaisine perinneruokineen. Herkuttelijoita joulupöydässä oli yhteensä 80 henkilöä.
Joulupäivän jumalanpalveluksen jälkeen vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin joululauluja.
Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu ja Finnish Dutch Trade Guild pitivät omat joulujuhlansa merimieskirkon tiloissa.

3. Yhteydet

Rotterdamin merimieskirkon pääyhteistyökumppanit olivat Suomen suurlähetystö, pohjoismaiset merimieskirkot, , Alankomaat-Suomi -yhdistys, Suomen kauppakilta (Finnish Dutch Trade Guild)sekä Rotterdamin ICMA - merimieslähetysorganisaatiot. Merimieskirkon henkilökunta osallistui pohjoismaisiin aamupala- ja neuvottelukokoontumisiin sekä yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin.
Suomen Haagin Suurlähetystön kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja mutkatonta. Kiinteää yhteistyötä tehtiin myös Suomen Rotterdamin kunniakonsuli Bernard Brouwerensin kanssa.Merimieskirkko isännöi yhdessä suurlähetystön kanssa kontaktipäiviä, joka on keskustelufoorumi eri suomalaistahoille. Mukana ovat edustajat suurlähetystöstä, merimieskirkosta, Alankomaat-Suomi yhdistyksestä Finnish Dutch Trade Guild'sta, Suomen kulttuurikeskuksesta, lauantaikoulusta, Suomi- Seurasta sekä Amsterdamin ja Groningenin yliopistoista. Yritysmaailman yhteistyökumppaneitamme vuoden aikana olivat Finnair, Outokumpu, Fortum Oil , Spliethoff, Superfast Ferries, Kone , Stora Enso, Langh Ship, Rettig Bore , Finnlines, LoyensLoeff ,Vandervoodt advocaten , Finntra Waalwijk,Hotel De Gerstekorrel, Scanmove ,Viking Vakanties ja Road Air Travels.
Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin yhteisiä tapahtumia, joista tärkeimpiä olivat uudenvuodenvastaanotto ja juhannusjuhla . Kauppakilta kokoontui saunailtoihin ja kokouksiin merimieskirkon tiloissa.
Merimiespastori oli mukana ICMA Rotterdam- kokouksissa, joissa on suunniteltu ja toteutettu Rotterdamin sataman merimieskirkkotyön yhteisiä projekteja. ICMAn pääsihteeri Berend van Dijken jätti tehtävänsä vuoden aikana ja järjesti elokuussa jäähyväisjuhlansa merimieskirkollamme. Uutena pääsihteerinä aloittaneen Jurgen Kanzin kanssa yhteistyö on jatkunut erittäin hyvin.
Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu toimi merimieskirkolla aktiivisesti. Suomen kieltä opiskelemaan kokoontui joka kerta noin 80 asian harrastajaa.
Naistenpäivätoimikunnan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, toimikunta kokoontui merimieskirkon tiloissa ja merimieskirkko avusti naistenpäiviä tarjoamalla niiden valmistelun ajaksi käyttöön kopiokoneen ja monistusapua.
Raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin yliopiston kanssa käynnistetty perhetyön Benelux-projekti alkoi elokuussa. Projektin seurantaa ja ohjausta varten perustetut työryhmät kokoontuivat merimieskirkon tiloissa.

4. Julkaisu ja tiedotustoiminta

Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehti jaettiin maksutta kaikkiin tiedossa oleviin suomalaistalouksiin, painosmäärän hieman noustessa (1550 kpl). Lehden päätoimittajana toimi Jussi Ollila, taittajana Kristiina Salojärvi. Toimituskuntaan kuuluivat vuoden aikana Outi Timperi, Minna Suominen, Terttu van der Berg , Aino Setälä, Kirsi Vallenius ja Kristiina Salojärvi. Vakituisina avustajina toimivat Auli Suvanto, Heimo Pihlajamaa, Kaarlo Kalliala, Tomi Salokannel, Hilkka Aho ja Juha Maalismaa.
Internetsivujemme webmasteroinnista vastasi Finnovation ja Kirsi Madlin. Sivujen kävijämäärä kasvoi tasaisesti ja keskimääräisesti sivuilla vierailtiin lähes 500 kertaa kuukaudessa. Merimieskirkon uutisia välittettiin halukkaille myös sähköpostitse.
Joulumarkkinat olivat näyttävästi esillä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin lehdissä. Joulumarkkinaesitteitä ja julisteita jaettiin laajalti. Mainostusta valtakunnallisissa päivälehdissä tuki Outokumpu Zinc BV.

5. Resurssit

5.1. Henkilöstö

Työyhteisön yhteistoiminta sujui kitkatta. Vuosityöntekijöiden vaihdos ja uuden projektikoordinaattorin liittyminen tiimiin onnistuivat mainiosti. Työyhteisön viikonloppuseminaari järjestettiin huhtikuussa Texelin saarella, kehittämiskeskustelut käytiin suunnitelmien mukaan . Vuosivapaaehtoisemme syyskuussa Henna Aira-Tolppila ja Jari Tolppila palasivat Suomeen syyskuussa ja uusiksi vuosityöntekijöiksi tuli aviopari; ravintolakokki Aino Unonius ja lvi-asentaja Harri Saarinen Helsingistä. Kirsi Vallenius toimi viikonloppuina laivakäyntiassistenttina.
Pääemäntänä toimi Heli Rajala, toisena emäntänä jatkoi Tytti Winterswijk. Merimieskirkon sosiaalikuraattorina toimi Henna Haunia. Merimieskirkon sihteerinä oli Leena Salminen. Kirkkopurtta luotsasi kirkon johtaja Jussi K.K.Ollila. Perhetyön projektikoordinaattori Jarmo Karjalainen kuului työtiimiin ja osallistui henkilöstökokouksiin ja -koulutuksiin.
Merimieskirkolla työskenteli keväällä harjoittelija Soile Hurtta ja syksyllä Antti Pirttimäki Pieksämäen diakoniaopistosta .Merimieskirkon veroavustajana toimi tuttuun tapaan W.C. Meijer. Vapaaehtoisena kirjanpitäjänä toimi Ann-Mari Eriksson-Wihuri ja liikevaihtoveron laskijana Heini Kirjavainen-Glas.
Keittiössä erilaisten tilaisuuksien valmistelussa ja lukuisissa käytännön asioissa oli apuna tänäkin vuonna Kees Winterswijk.
Toimintavuonna merimieskirkkoa avusti kahvila-, postitus- ja toimistotehtävissä toistakymmentä vapaaehtoista työntekijää. Joulumarkkinoiden valmistelussa ja toteutuksessa oli mukana yli 100 vapaaehtoista. Markkinaosastoilla vastuuhenkilöt hoitivat hyvin itsenäisesti oman sektorinsa. Osastovastaavina toimivat Heli Rajala (supermarket), Marita Siika-aho (lasi), Riitta Sesselaar (keramiikka), Lea Kennepohl ja Mervi Harte-Leveelahti (joulu), Lea Huomanen (korut), Marja-Liisa de Hart (tekstiili), Otto Redegeldt (musiikki), Susanna Seppälä (kirjat) Anna-Maija Scholten ja Anne Kerkhof ja Raija Puhalainen toimivat kassanhoitajina.
Suomesta joulumarkkinoiden rakennustehtäviin osallistui jo kymmenennen kerran ylikonemestari Seppo Suurhasko Karhulasta ja Kalevi Luukkainen Kesälahdelta oli rakennusmiehenä nyt kolmatta kertaa.

5.2 Toimitilat

Merimieskirkko oli avoinna arkisin ja lauantaisin 16-22 sekä sunnuntaisin 14-19. Suomalainen kauppamme uudistettiin kokonaan vuoden aikana ja sen tavaravalikoimaa laajennettiin. Kauppa palveli tarjoamalla Suomi-tuotteita elintarvikkeista design-esineisiin. Postimyyntipalvelua järjestettiin tarvittaessa.
Merimieskirkon alatoimisto oli vuokrattuna ICMAn pääsihteerille. Kolmannen kerroksen toimistotila oli vuokrattuna Benelux perhetyöprojetin koordinaattorille. Kirkkosali ja sen yhteydessä oleva takasali olivat jumalanpalvelustoiminnan lisäksi kokoustilana ja piirien kokoontumistilana. Kirjasto palveli asiakkaita itsepalveluperiaatteella lukuunottamatta aikaa, jolloin se oli suljettuna joulumarkkinoiden takia. Kirjastossa kokoontui säännöllisesti myös ryhmiä mm. raamattu- ja kirjallisuuspiiri. Vierashuonetta käytettiin tilausmajoitukseen, mutta myös hätämajoitukseen. Kerhohuone toimi myös kokous- ja ryhmämajoitustilana.
Vinken sali toimi oleskelutilana, lehtien lukusalina ja tv- huoneena. Vinken salissa pidettiin lisäksi kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja perhejuhlia.
Tilaussauna oli asiakkaiden käytössä joka päivä.

5.3. Talous

Suuria taloudellisia ponnistuksia olivat pääsiäis- ja joulumyyjäiset Rotterdamissa. Omavaraistaloutta pidettiin yllä lisäksi merimieskirkon oman kahvilan ja kaupan myyntituloilla sekä kannatusjäsenmaksuilla. Jäsenlentoedut Finnairin kanssa jatkuivat. Merimieskirkon talouteen vaikuttivat myös vuoden aikana yrityksiltä ja yksityisiltä saatu tuki sekä Nilssonin perintörahan loppuosa.
Vuoden suurimman suomalaistapahtuman, joulumarkkinoiden myynti jatkoi kasvuaan. Bruttomyynnin kasvu 1,70 % lamasta toipuvassa maassa oli ilahduttava saavutus. Kirkko vuokrasi tilojaan edelleen myös ulkopuolisten käyttöön. Vuokralaisia olivat ICMA ja Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu ja Benelux-perhetyöprojekti.

Rotterdam 10.1.2004
Jussi K.K.Ollila

Toimintatilasto 2003 (MS WORD DOC-tiedosto, 21 kB)

Rotterdamin merimieskirkon toimintakertomus 2002

1. Yleistä

Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon toimintavuosi oli uudistusten vuosi. Työntekijäkunnassa tapahtui merkittäviä muutoksia kun sekä pääemäntä ja sosiaalikuraattori vaihtuivat vuoden aikana.
Toimintavuonna merimieskirkko suuntasi toimintaansa nuorten aikuisten ja perheiden parissa tehtävään työhön ja lisäsi palveluita vastaamaan näiden ryhmien tarpeita. Perheiden yhteiset tapahtumat ja urheilutoiminta löysivätkin heti innokkaita osallistujia. Merimieskirkko avasi uudistuneen internetsivunsa, joka saavutti heti mukavan suosion. Ja merimieskirkolle hankittiin pitkään hankkeilla ollut Suomi- TV.
Johtoloisto-lehti juhli näyttävästi sadannen numeronsa ilmestymistä. Merimieskirkkokiinteistö uudisti ilmettään maalausremontin myötä. Kirkon keskeisimmät tilat ja emännän asunto maalattiin ja entisöitiin.

Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali- ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa. Toimintavuoden aikana merimieskirkon työntekijätiimi kävi arvokeskustelua ja määritti työlle yhteiset pelisäännöt.Merimieskirkolla tapahtuvaan toimintaan osallistuneiden määrä kasvoi sekä samoin kasvoi merenkulkijoiden määrä kirkolla vierailleista. Laivakäyntien määrä lisääntyi ilahduttavasti, sillä toimintavuonna laivakäyntityössä oli käytettävissä ennätysmäärä työntekijöitä; merimiespastorin , sosiaalikuraattorin ja vuosivapaaehtoisen lisäksi laivakäyntejä viikonloppuisin teki vapaaehtoinen laiva-assistentti .

2. Varsinainen toiminta

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset

Rotaatiosiirtolaisista tyypillisimpiä ovat eri yrityksien palvelukseen määräajaksi Suomesta tulevat työntekijät perheineen. Merimieskirkon kannalta yhtenä haasteellisimpana ilmiönä voidaan lisäksi pitää Suomen työvoimatoimistojen kautta Alankomaihin työskentelemään saapuneiden perheettömien nuorten aikuisten maahanmuuttoa. Näistä syistä toimintavuoden aikana merimieskirkon sosiaalityö suunnattiin erityisesti perhetyöhön ja aluetyöhön.

Selkeästi oli havaittavissa suomalaisyritysten Suomesta lähetetyn henkilökunnan väheneminen. Sen sijaan suomalaisia tuli entistä enemmän kansainvälisten yritysten ja yhteisöjen palvelukseen.

2.2. Merenkulkijat

Suomalainen laivaliikenne Rotterdamin satamassa pysyi edellisvuoden tasolla. Merenkulkijoita kohdattiin laivakäynneillä ja merimieskirkolla. Laivakäyntejä tehtiin tarvittaessa myös muihin Alankomaiden satamiin, työn painopisteen ollessa laivakäyntityössä. Toimintavuoden aikana tehtiin 430 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin noin 3000 merenkulkijaa. Merimieskirkolla tavattujen merenkulkijoiden määrä kasvoi ollen nyt noin 750. Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat

Rekkakuljettajien määrä laski hiukan (nyt 896 edellisvuonna 985). Vuoden aikana automiehille järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta

Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 25, joiden yhteydessä vietettiin ehtoollista. Merimieskirkolla vietettiin perhemessua sekä vanhemman väen kirkkopyhää. Osallistujia jumalanpalvelustoiminnassa oli yli 600 henkilöä. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin luterilaisessa kirkossa.

Jumalanpalveluksien kanttorina toimi kesäkuuhun musiikinopiskelija Tiina Karhu,syyskuusta vuosityöntekijämme Henna Aira. Rotterdamin lapsi- ja nuorisokuoro esiintyi eri jumalanpalveluksissa Suvi Ollilan johdolla. Muutamissa jumalanpalveluksissa esiintyivät myös Rotterdamin konservatorion musiikinopiskelijat.

Jumalanpalvelusten yhteydessä on poikkeuksetta pidetty pyhäkoulu, sen vastuuhenkilönä toimi Suvi Ollila.

Vuoden aikana merimieskirkon pastori osallistui kansainvälisen merimieskirkon ekumeenisiin jumalanpalveluksiin sekä yhteisluterilaiseen reformaatiopäivän jumalanpalvelukseen ja yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin .
Kasteita oli kertomusvuonna 9, avioliiton siunauksia pari kertaa, hautaan siunaamisia oli kolme.

2.5. Kirkkotoimikunta

Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Kirkkotoimikunnan haasteina olivat sosiaalikuraattoriasia, yrityskuraattoriprojektitutkimus ja raha-automaattiyhdistykselle tehty anomus sosiaalityön lisäämiseksi Benelux-maissa, ulkosuomalaisparlamentin kysymykset sekä projektien ja tapahtumien tuloksen ynnä toimivuuden arviointi.

Kirkkotoimikunnan puheenjohtajana toimi Heikki Wihuri, varapuheenjohtajana Seppo Ketola, sihteerinä Paula Alarinta, jäseninä olivat Simo Väätäinen, Minna Vaskimo ja Juhani Rantala.

2.6. Ystäväpalveluryhmä

Ystäväpalveluryhmässä oli 21-22 henkilöä, joiden yhteystiedot julkaistiin Johtoloisto-lehdessä. Ryhmäläisiin saattoi ottaa yhteyttä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Ystäväpalveluryhmäläiset olivat sitoutuneita vaitiolosopimukseen. Toiminnan keskustukihenkilöinä olivat merimieskirkon sosiaalikuraattori Kaija Siniluoto ja ystäväpalveluryhmästä Anna-Maija Scholten. Sosiaalikuraattori oli ryhmäläisiin puhelin-, kirje- ja sähköpostiyhteydessä. Ystäväpalveluryhmälle järjestettiin yksi kokoontumis- ja koulutustilaisuus merimieskirkolla , jossa vierailevana luennoitsijana toimi Lontoon sosiaalikuraattori Leena Miettinen aiheena suru ja sen kohtaaminen.

2.7. Kannatusjäsenet

Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 545. Kannatusjäsenille tarjottiin merkittäviä alennuksia ja monia jäsenetuja, joista suosituimpia olivat marraskuussa toimintansa lopettaneen yhteistyökumppanimme Norvista- matkatoimiston tarjoamat edulliset lennot Suomeen Finnairin koneilla.

2.8.Toimintapiirit

2.8.1. Harrastepiiri

Harrastepiiri on energisten naisten kokoontumisfoorumi ,jossa ideoidaan ja toimitaan . Osallistujia illoissa on ollut 10-20 henkeä.
Piirissä käsitellyt aiheet olivat monipuolisia ;mm. konserttimatkoja, ruuanvalmistus- kursseja ja kotitarvehierontaa sekä musiikki- ja runoiltoja. Tietysti piirissä tehtiin myös joulumyyjäiskäsitöitä . Vastuuhenkilönä toimi Marja-Liisa de Hart.

2.8.2. Äiti-lapsipiiri

2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö

2.8.4. Raamatun kirjekerho

2.8.5.Seniorit

Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoiminta nähtiin selkeänä merimieskirkkotyön tulevana haasteena. Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi. Seniorit tekivät retken hoitokotiin Arie Roesbeekin luokse ja marraskuussa tekivät vierailun merimieskirkon pappilaan. Merimiespastori teki vuoden aikana kotikäyntejä alueen vanhusten luokse.

2.8.6. Kirjallisuuspiiri

2.8.7 Lapsi ja nuorisokuoro

Merimieskirkolla kokoontui nuorten kuoro Suvi Ollilan johdolla. Kuoro on harjoitellut monipuolisesti suomalaisia eri säveltäjien tekemiä lasten ja nuorten hengellisiä lauluja. Kuorossa on laulettu ja soitettu rytmisoittimia ja huilua.

2.8.8 Muu toiminta

Eri puolilla Alankomaita järjestettiin lisääntyvässä määrin monipuolista piiri-ja harrastetoimintaa. Toimintaa oli äiti-lapsi-piireistä urheiluporukoiden kokoontumisiin. Merimieskirkon sosiaalikuraattori ideoi urheilutoimintaa ja yhteistyössä kansainvälisen merimieskeskuksen kanssa järjestyi pelivuoro joka lyhyessä ajassa saavutti suuren suosion. Pelaajia jokaviikkoisella vuorolla oli kymmenkunta.
Johtoloisto-lehti ja merimieskirkon internetsivut pyrkivät uutisoimaan tapahtumista ja piiritoiminnasta toimitukselle lähetettyjen tietojen perusteella.Merimieskirkon uutisia välittettiin halukkaille myös sähköpostitse.

2.9 . Juhlat ja tapahtumat

Tammikuussa Suomen suurlähetystön ja Alankomaat-Suomi-yhdistyksen kanssa pidettiin perinteinen uudenvuoden vastaanotto.
Helmikuussa järjestettiin Alankomaat Suomi yhdistyksen ja Groningenin yliopiston kanssa suomen kielen ja kulttuurin talvipäivät merimieskirkolla. Viikonlopun seminaarissa oli runsas osanotto ja päivien mielenkiintoisena kirjailijavieraaksi saatiin Matti Yrjänä Joensuu.
Erittäin monipuolista yhteistyötä tehtiin koko vuoden ajan Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kanssa. Taidenäyttelyitä järjestettiin neljä. Helmikuussa harrastajamaalareiden Suomalainen maisema –näyttely ,Rudolf Koivun maalauksia oli esillä maaliskuussa. Taiteilija Paula Salmela esitteli töitään kesäkuussa ja Suomen merkittävimpiin merimaalareihin kuuluva Olavi Juutilainen piti meritaulujaan esillä syyskuun ajan.

Toukokuussa vietettiin äitienpäiväjuhlaa, jossa konsertoi pianisti Tiina Karhu sekä merimieskirkon nuorisokuoro esitti äitienpäivälauluja.

Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa merimieskirkko järjesti juhannusjuhlan kesäkuussa. Kesä-,heinä- ja elokuussa pidettiin grilli-iltoja merimieskirkon sisäpihalla.

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna vuorossa olivat perinteiset joulumyyjäiset merimieskirkolla. Myyjäisvieraita kävi arviolta 8000. Myyjäisten bruttomyynti nousi jälleen tällä kertaa parannusta edellisvuoteen oli peräti 12%.

Joulukuussa kokoonnuttiin puurojuhlaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja.
Merimieskirkko järjesti jouluna joulupäivällisen suomalaisine perinneruokineen. Osanottajia oli marraskuuhun mennessä ilmoittautunut yli 30.
Joulupäivän jumalanpalveluksen jälkeen vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin joululauluja.

Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu, Alankomaiden virolaiset pitivät omat joulujuhlansa merimieskirkon tiloissa.

3. Yhteydet

Rotterdamin merimieskirkon pääyhteistyökumppanit olivat pohjoismaiset merimieskirkot, Suomen suurlähetystö, Alankomaat-Suomi -yhdistys, Suomen kauppakilta (Finnish Dutch Trade Guild)sekä Rotterdamin ICMA - merimieslähetysorganisaatiot. Merimieskirkon henkilökunta osallistui pohjoismaisiin aamupala- ja neuvottelukokoontumisiin sekä yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin.

Suomen Haagin Suurlähetystön kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja mutkatonta. Kiinteää yhteistyötä tehtiin myös Suomen Rotterdamin kunniakonsuli Bernard Brouwerensin kanssa.

Merimieskirkko isännöi yhdessä suurlähetystön kanssa kontaktipäiviä, joka on keskustelufoorumi eri suomalaistahoille. Mukana ovat edustajat suurlähetystöstä, merimieskirkosta, Alankomaat-Suomi yhdistyksestä Finnish Dutch Trade Guild'sta, Suomen kulttuurikeskuksesta, lauantaikoulusta, Suomi- Seurasta sekä Amsterdamin ja Groningenin yliopistoista.

Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa suunniteltiin ja toteutettiin yhteisiä tapahtumia, joista tärkeimpiä olivat uudenvuodenvastaanotto ja juhannusjuhla . Suomen kauppakilta kokoontui saunailtoihin ja johtokunnan kokouksiin säännöllisesti merimieskirkon tiloissa.

Merimiespastori oli mukana kuukausittain ICMA Rotterdam- kokouksissa, joissa on suunniteltu ja toteutettu Rotterdamin sataman merimieskirkkotyön yhteisiä projekteja. ICMAn pääsihteerin Berend van Dijken kanssa yhteistyö on ollut kiinteää ja kitkatonta.

Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu toimi merimieskirkolla aktiivisesti. Suomen kieltä opiskelemaan kokoontui joka kerta noin 80 asian harrastajaa.

Naistenpäivätoimikunnan kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, toimikunta kokoontui merimieskirkon tiloissa ja merimieskirkko avusti naistenpäiviä tarjoamalla niiden valmistelun ajaksi käyttöön kopiokoneen ja monistusapua.

Helsingin yliopiston kanssa käynnistetty yrityskuraattoritutkimus,valmistui ja sai nimekseen Töissä Hollannissa. Tutkimuksen teki teol.tri Liisa Lampela Kivistö Helsingin yliopiston kirkkososiologian laitokselta.

4. Julkaisu ja tiedotustoiminta

Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehti juhli sadatta ilmestymiskertaansa. Lehti jaettiin maksutta kaikkiin tiedossa oleviin suomalaistalouksiin, painosmäärän pysyessä entisellä tasolla (1500 kpl). Lehden päätoimittajana toimi Jussi Ollila, taittajana Kristiina Salojärvi. Toimituskuntaan kuuluivat vuoden aikana Outi Timperi, Minna Suominen, Terttu van der Berg , Aino Setälä ja Kristiina Salojärvi. Vakituisina avustajina toimivat Auli Suvanto, Heimo Pihlajamaa, Kaarlo Kalliala ja Anu Berghuis.

Joulumarkkinat olivat näyttävästi esillä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin lehdissä. Joulumarkkinaesitteitä ja julisteita jaettiin laajalti. Mainostusta valtakunnallisissa päivälehdissä tuki Outokumpu.

5. Resurssit

5.1. Henkilöstö

Toimintavuoden aikana käytiin perusteellinen arvokeskustelu jonka tuloksena merimikeskirkkomme työtiimi määritteli yhteiset arvot. Työyhteisölle järjestettiin viikonloppuseminaari tammikuussa, työyhteisöpäiviä, käytiin kehittämiskeskusteluja sekä tämän lisäksi merimieskirkon työnohjaaja Eija Kalliala jatkoi edellisvuonna aloitettua työyhteisökonsultaatiota.

Henkilökunnassa tapahtui muutoksia, kun pääemäntä vaihtui syyskuussa Suurtalousesimies Heli Rajala Lahdesta otti tarmokkaasti keittiön ohjat käsiinsä ja uudeksi sosiaalikuraattoriksi valittiin Henna Haunia. Vuosivapaaehtoisemme Kalevi Luukkainen sai pestinsä täyteen joulukuun alussa. Uusina vuosivapaaehtoisina aloittivat syyskuussa Henna Aira ja Jari Tolppila. Kirsi Vallenius avusti viikonloppuina laivakäyntityössä.

Toisena emäntänä jatkoi Tytti Winterswijk. Merimieskirkon sihteerinä toimi Leena Salminen. Kirkkopurren peräsimessä edelleen merimiespastori Jussi K.K.Ollila.

Merimieskirkolla työskenteli kevään ajan Maarit Aström keittiöapulaisena ja TimoTuukkainen vastaten merimieskirkon sisätilojen maalausprojektista yhdessä Kalevi Luukkaisen kanssa. Keittiötä hoiti mainiosti kesän ajan restonomiopiskelija Jenni Rautanen.

Merimieskirkon veroavustajana toimi tuttuun tapaan W.C. Meijer. Vapaaehtoisena kirjanpitäjänä toimi Ann-Mari Eriksson-Wihuri ja liikevaihtoveron laskijana Heini Kirjavainen-Glas.

Kirjastoa hoiti Marja -Riitta Vuoristo. Keittiössä erilaisten tilaisuuksien valmistelussa ja lukuisissa käytännön asioissa oli apuna tänäkin vuonna Kees Winterswijk ja Meeri Visser-Määttänen.

Jäsenrekisteriä ylläpiti Minna Suominen.

Toimintavuonna merimieskirkkoa avusti kahvila-, postitus- ja toimistotehtävissä toistakymmentä vapaaehtoista työntekijää. Joulumarkkinoiden valmistelussa ja toteutuksessa oli mukana yli 100 vapaaehtoista. Markkinaosastoilla vastuuhenkilöt hoitivat hyvin itsenäisesti oman sektorinsa. Osastovastaavina toimivat Irina Wecström (supermarket), Päivi Egbertsen (lasi), Riitta Sesselaar (keramiikka), Lea Kennepohl ja Mervi Harte-Leveelahti (joulu), Lea Huomanen (korut), Marja-Liisa de Hart (tekstiili), Otto Redegeldt (musiikki), Terttu Jansen (kirjat), Maarit van Santen (puu) Anna-Maija Scholten ja Anne Kerkhof toimivat kassanhoitajina.

Suomesta joulumarkkinoiden rakennustehtäviin osallistui yhdeksännen kerranylikonemestari Seppo Suurhasko Karhulasta. Myyjäisten rakentaminen,purkaminen ja vartiointi hoidettiin yhteensä 20 vapaaehtoisen miehen voimin . Joukko koostui Jugoslavian sotarikostuomioistuinen(JST)ja Europolin miehistä.

5.2 Toimitilat

Merimieskirkko oli avoinna arkisin ja lauantaisin 16-22 sekä sunnuntaisin 14-19. Suomalainen kauppamme uudistettiin vuoden aikana ja sen tavaravalikoimaa laajennettiin. Kauppa palveli tarjoamalla Suomi-tuotteita elintarvikkeista design-esineisiin. Postimyyntipalvelua järjestettiin tarvittaessa.

Merimieskirkon alatoimisto oli vuokrattuna ICMAn pääsihteeri Berend van Dijkenille. Kirkkosali ja sen yhteydessä oleva takasali olivat jumalanpalvelustoiminnan lisäksi kokoustilana ja piirien kokoontumistilana. Kirjasto palveli asiakkaita itsepalveluperiaatteella lukuunottamatta aikaa, jolloin se oli suljettuna joulumarkkinoiden takia. Kirjastossa kokoontui säännöllisesti myös ryhmiä mm. raamattu- ja kirjallisuuspiiri.
Vierashuonetta käytettiin tilausmajoitukseen mutta myös hätämajoitukseen. Kerhohuone toimi myös kokous- ja ryhmämajoitustilana.
Vinken sali toimi oleskelutilana, lehtien lukusalina ja tv- huoneena. Vinken salissa pidettiin lisäksi kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja perhejuhlia. Vuoden aikana merimieskirkolle hankittiin Suomi –TV.
Tilaussauna oli asiakkaiden käytössä joka päivä.

Lisäksi merimieskirkon katto jouduttiin uusimaan vuotojen käytyä liian suuriksi, emännän asunto remontoitiin työntekijävaihdoksen yhteydessä. Merimieskirkon pihassa oleva suuri poppeli jouduttiin kaatamaan sen kallistuessa uhkaavasti saunan päälle kovan myrskyn kourissa, tämä suuritöinen puunkaato-operaatio maksoi merimieskirkolle 2000€.

5.3. Talous

Omavaraistalouden kulmakiviä olivat joulumyyjäiset Rotterdamissa ,Haagin amerikkalaisella koululla ja Oud Beijerlandissa sekä merimieskirkon oman kahvilan ja kaupan myyntitulo sekä kannatusjäsenet. Norvista matkatoimiston lopetettua toimintansa merimieskirkko menetti parhaan sponsorinsa. Yhteistyökuviota aloiteltiin sekä Viking Vakanties että Finland Vakanties Westerman toimistojen kanssa. Jäsenlentoedut Finnairin kanssa jatkuvat muutoksista huolimatta.

Merimieskirkon talouteen vaikutti merkittävästi vuoden aikana yrityksiltä ja yksityisiltä kerätyt lahjoitusvarat

Vuoden suurimman suomalaistapahtuman, joulumarkkinoiden myynti jatkoi kasvuaan. Vieraita markkinapäivien aikana kävi arviolta 8000. Supermarket-tilat saatiin rakentamalla merimieskirkon edessä olevalle aukiolle 10x15 suuruinen lasikuituteltta.

Kirkko vuokrasi tilojaan edelleen myös ulkopuolisten käyttöön. Vuokralaisia olivat ICMA ja Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu.

Rotterdam 30.11.2002
Jussi K.K.Ollila

Rotterdamin merimieskirkon toimintakertomus 2001

1. Yleistä

Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon toimintavuosi oli toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvin myönteinen. Vuotta voi kuvata yhteistyön ja talkoohengen vuodeksi. Tästä paras osoitus oli innolla ja osaamisella toteutettu uuden saunan rakentaminen, joka herätti mielenkiintoa ja ihastusta kautta koko suomalaisyhteisön. Saunan rakentaminen ja myyjäisten valmistelu talkoovoimin kokosivat merimieskirkolle paljon uutta vapaaehtoista talkooväkeä. Huomattavaa on se, että uusi vapaaehtoisjoukko oli nuorta ja miesvaltaista.

Toimintavuonna merimieskirkkomme sai myös kolmannen kokopäiväisen työntekijän , sosiaalikuraattorin. Sosiaalityöhön erikoistuneen työntekijän kautta merimieskirkko pystyi entistä paremmin vastaamaan etenkin perhetyön ja aluetyön mukanaan tuomiin haasteisiin.

Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali- ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa. Toimintaan osallistuneiden määrä pysyi lähes ennallaan. Jumalanpalveluksissa kävijöiden prosentuaalinen osuus kasvoi, myös eri toimintapiireissä osallistujia oli edellisvuotta runsaammin. Merenkulkijoiden ja rekkakuljettajien määrä kirkolla vierailleista kasvoi edellisvuodesta .

Toimintavuonna merimieskirkko sai merkittäviä lahjoituksia. Lahjoitusvaroin rakennetun saunan yhteyteen rakennettiin rekkakuljettajien ideasta hirsinen huvimaja, jonka lahjoituksesta vastasi keskisuuri puualan yritys Pohjanmaalta sekä kaksi rekkayritystä. Kansainvälinen kuljetusalan keskusjärjestö ITF lahjoitti joulukuussa uuden minibussin, joten kuljetuspalveluiden laatu parani olennaisesti.
Myös kirkon autoa kuljettaville työntekijöille uusi kulkuneuvo oli tervetullut, sillä merimieskirkon auton kuljettaja vietti pelkästään autoa ajaen ja ruuhkassa seisten keskimäärin joka päivä 2,5-3 tuntia!

Toimintavuonna vaihtui Alankomaiden Suomen suurlähettiläs. Pertti Harvola palasi kesän lopulla kotimaahan ja uutena suurlähettiläänä aloitti aiemmin Hampurissa pääkonsulina toiminut Pekka Säilä. Suurlahetystön ja merimieskirkon yhteistyö uuden lähettilään kanssa lähti heti hienosti käyntiin ja henkilösuhteet toimivat alusta alkaen erinomaisesti.

2. Varsinainen toiminta

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset

Selkeästi oli havaittavissa suomalaisyritysten Suomesta lähetetyn henkilökunnan väheneminen. Sen sijaan suomalaisia tuli entistä enemmän kansainvälisten yritysten ja yhteisöjen palvelukseen.

2.2. Merenkulkijat

Toimintavuoden aikana tehtiin 360 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin noin 2500 merenkulkijaa. Merimieskirkolla tavattujen merenkulkijoiden määrä kasvoi ollen nyt noin 600 ( edellisvuonna alle 500). Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat

Rekkakuljettajien määrä kasvoi hiukan (nyt 985 edellisvuonna 960). Vuoden aikana automiehille järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta

Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 26, joiden yhteydessä vietettiin ehtoollista. Merimieskirkolla vietettiin perhemessua sekä vanhemman väen kirkkopyhää. Osallistujia jumalanpalvelustoiminnassa oli yli 800 henkilöä. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin luterilaisessa kirkossa.

Jumalanpalveluksien kanttorina toimi musiikinopiskelija Tiina Karhu, hänen sijaisenaan oli tarvittaessa Suvi Ollila. Rotterdamin lapsi- ja nuorisokuoro esiintyi eri jumalanpalveluksissa Suvi Ollilan johdolla. Muutamissa jumalanpalveluksissa esiintyivät myös Rotterdamin konservatorion musiikinopiskelijat.

Vierailevina saarnaajina toimivat pääsiäisenä piispa Ilkka Kantola , vanhustenviikon senioripalveluksessa merimiespastori Eija Kalliala sekä lisäksi saarnasivat keväällä yliopiston tutkija teol.tri Liisa Lampela-Kivistö ja teol.yo Heikki Harvola sekä kesällä teol.yo Susan Koivunen.

Jumalanpalveluksissa avustivat kirkkotoimikunnan ja seurakunnan aktiivit. Piispan johtamassa messussa kanttorina toimi Turun hiippakuntakanttori Mika Mäntyranta. Jumalanpalvelusten yhteydessä on poikkeuksetta pidetty pyhäkoulu, sen vastuuhenkilönä toimi Suvi Ollila.

Vuoden aikana merimieskirkon pastori osallistui kansainvälisen merimieskirkon ekumeenisiin jumalanpalveluksiin , merelliseen kulttuuripääkaupungin jumalanpalvelukseen Rotterdamin pääkirkossa sekä yhteisluterilaiseen reformaatiopäivän jumalanpalvelukseen ja yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin .
Kasteita oli kertomusvuonna 18, avioliiton siunauksia pari kertaa, Hautaan siunaamisia oli kolme.

2.5. Kirkkotoimikunta

Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Kirkkotoimikunnan haasteina olivat sosiaalikuraattoriasia, yrityskuraattoriprojektin suunnittelu, saunatoimikunnan toiminnan tukeminen, ulkosuomalaisparlamentin kysymykset sekä projektien ja tapahtumien tuloksen ynnä toimivuuden arviointi.

Kirkkotoimikunnan puheenjohtajana toimi Heikki Wihuri, varapuheenjohtajana Seppo Ketola, sihteerinä Paula Modderman, jäseninä olivat Simo Väätäinen, Sari Strikwerda ja Minna Vaskimo Tarja Maalismaan sijaisena. Kirkkotoimikunnan jäsenistä erovuorossa oli Sari Strikwerda. Hänen ja Tarja Maalismaan paikalle valittiin mikkelinpäivän siirtokuntakokouksessa yksimielisesti Juhani Rantala ja Minna Vaskimo.

2.5.1 Saunatoimikunta

Kirkkotoimikunnan aloitteesta perustettu saunatoimikunta sai toimintansa ansiokkaaseen päätökseen . Puheenjohtajana toimi kirkkotoimikunnan jäsen Simo Väätäinen, jäseninä kunniakonsuli Brouwerens, teknisenä asiantuntijana Anna-Maija Scholten , sauna-asiantuntijana Tauno Rautiainen, pr-suhteista vastaavana Kenneth Bergroth sekä kirkon edustajina Ulla Luukkonen ja Jussi Ollila.

Vanhan saunan purku ja hirsien kanto tehtiin talkoovoimin ; mukana oli 25 reipasta miestä. Purkamisesta vastasi Pekka Siniluoto ja rakennustalkooporukkaa luotsasi Atte Rautio. Uuden saunan rakentamisen hoitivat Tuomo Junno ja Eero Lakso.
Sisustuksesta vastasi arkkitehti Riikka Tuomisto.Verhot ideoi Suvi Ollila. Riikka Tuomisto ja Suvi Ollila toteuttivat yhdessä saunaan seinään tarkoitetun lahjoittajien kunniataulun.

Saunan kokonaisbudjetti ylitti alustavan arvion, mutta yhteensä 25 500 € lahjoitussummaa alansa johtavilta suomalaisyrityksiltä Hollannissa sekä keskeisiltä merenkulun ja liikennealan yhdistyksiltä Suomesta voidaan pitää ainutlaatuisena saavutuksena Rotterdamin merimieskirkon historiassa. Uuden saunan juhlallisia avajaisia vietettiin 10.6.2001. Saunan vihki käyttöönsä suurlähettiläs Pertti Harvola.

2.5.2. Taloustoimikunta

Merimieskirkon taloustoimikunta tuki merimieskirkon saunaprojektia. Taloustoimikunnan jäsenet antoivat vuoden aikana monia taloudellisia ja juridisia neuvoja. Nielsonin perintöasia tuotti edelleen päänvaivaa ,sillä Hollannin finassiministeriön virkamiesten käsittämättömän viivyttelyn takia, asia ei edennyt vieläkään toivottuun lopputulokseen. Taloustoimikunnan toimialaan kuului myös toimintavuonna aloitettu merimieskirkon keittiön työvoiman tehokkuuden ja tarpeen kartoitus. Taloustoimikunnassa aktiivisia olivat Jenni de Roon, Johan Hellman, Mikko Häikiö , Paula Modderman sekä Jussi Ollila.

2.6. Ystäväpalveluryhmä

2.7. Kannatusjäsenet

Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 665. Kannatusjäsenille tarjottiin merkittäviä jäsenetuja, joista suosituimpia olivat yhteistyökumppanimme Norvista- matkatoimiston tarjoamat edulliset lennot Suomeen Finnairin koneilla.

2.8.Toimintapiirit

2.8.1. Harrastepiiri

Harrastepiiri on energisten naisten kokoontumisfoorumi ,jossa ideoidaan ja toimitaan . Osallistujia illoissa on ollut 10-20 henkeä.
Piirissä käsitellyt aiheet olivat monipuolisia ;mm. konserttimatkoja, ruuanvalmistus- kursseja ja kotitarvehierontaa sekä musiikki- ja runoiltoja. Tietysti piirissä tehtiin myös joulumyyjäiskäsitöitä . Vastuuhenkilönä toimi Marja-Liisa de Hart.

2.8.2. Äiti-lapsipiiri

2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö

Nuoret kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan merimieskirkolle joka kuukauden ensimmäinen lauantai. Ohjelmassa oli saunomista, retkien ja tapahtumien suunnittelua ja iloista yhdessäoloa. Retkiä tehtiin sekä lähialueille että myös ulkomaille. Merimieskirkon vapaaehtoistyöntekijän johdolla retkeiltiin mm. Kölniin ja Luxemburgiin. Sosiaalikuraattori oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa yhteispohjoismaista opiskelijatapaamista Tanskan merimieskirkolla syyskuussa.

2.8.4. Raamatun kirjekerho

2.8.5.Seniorit

Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoiminta nähtiin selkeänä merimieskirkkotyön tulevana haasteena. Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi. Seniorit tekivät retken Gorinchemin hoitokotiin Arie Roesbeekin luokse. Merimiespastori teki vuoden aikana kotikäyntejä alueen vanhusten luokse.

2.8.6. Kirjallisuuspiiri

2.8.7 Lapsi ja nuorisokuoro

2.8.8 Muu toiminta

Eri puolilla Alankomaita järjestettiin lisääntyvässä määrin monipuolista piiri-ja harrastetoimintaa. Toimintaa oli äiti-lapsi-piireistä urheiluporukoiden kokoontumisiin. Merimieskirkon sosiaalikuraattori järjesti ja oli mukana retkillä Saksan joulumarkkinoille, jääkiekkopeliin ja taidenäyttelyyn. Retket olivat suosittuja ja yhdistivät eri ikäisiä ja eri alueilla asuvia suomalaisia ja kannustivat heitä tutustumaan toisiinsa.

Johtoloisto-lehti ja merimieskirkon internetsivut pyrkivät uutisoimaan tapahtumista ja piiritoiminnasta toimitukselle lähetettyjen tietojen perusteella.Vuoden aikana aloitettiin merimieskirkon uutisten välittäminen halukkaille myös sähköpostitse.

Sosiaalikuraattori järjesti tutustumistapahtuman vasta maahan muuttaneille, jossa myös merimieskirkon yhteistyökumppanit saivat esitellä toimintaansa. Tapahtuma keräsi runsaan osanottajajoukon, kaikki keskeiset yhteistyökumppanimme olivat mukana esittelemässä toimintaansa. Lisäksi vuoden aikana kokeiltiin pienimuotoisia elokuvailtoja ja toiminnallista miestenpiiritoimintaa.

2.9 . Juhlat ja tapahtumat

Tammikuussa Suomen suurlähetystön ja Alankomaat-Suomi-yhdistyksen kanssa pidettiin perinteinen uudenvuoden vastaanotto.

Uuden saunan virallinen avajaisjuhla vietettiin 10. kesäkuuta, tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki saunan rakentamista tukeneet tahot. Juhlapuheen ja saunan vihkimisen suoritti suurlähettiläs Pertti Harvola.

Erittäin monipuolista yhteistyötä tehtiin koko vuoden ajan Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kanssa. Kulttuurikeskuksen johtaja vaihtui vuoden vaihteessa ja merimiespastori oli mukana hyvästelemässä tehtävänsä jättävän Johanna Lindstedtin joulukuussa ja toivottamassa uuden vastuuhenkilön Irma Hjeltin tervetulleeksi Alankomaihin.

Kulttuurin saralla merimieskirkolla järjestettiin maaliskuussa kuvataidekoulujen liiton kanssa yhteistyössä konttityöpaja lapsille ja nuorille.

Toukokuussa vietettiin äitienpäiväjuhlaa, jossa konsertoivat viulisti Taina Kuusela ja pianisti Thor Rzoska sekä merimieskirkon nuorisokuoro esitti äitienpäivälauluja.

Mikkeliläinen taiteilija Merja Ihanus- Hänninen piti taidenäyttelynsä merimieskirkolla maalis-huhtikuussa.

Vuoden aikana merimieskirkolla oli esillä myös paikallisten suomalaisten maalareiden töitä. Taidemaalarit Harriet Grönfelt Rotterdamista ja Aune Schuur Bredasta pitivät kirkolla omat näyttelynsä. Merimieskirkko tarjosi ohjelmaa myös ruumiin kulttuurin harrastajille järjestämällä neljän tanssi-illlan sarjan, jossa opetuksesta vastasi tanssitaituri Kauko Satomäki, tapahtuma keräsi parketille parikymmentä paria.

Pääsiäisen jälkeen kirkollamme vieraili arkkihiippakunnan delegaatio piispa Ilkka Kantolan johdolla.

Huhtikuussa kerääntyivät merimieskirkkojen ulkomaantyöntekijät vuosittaiseen kokoukseensa Hollantiin kurssikeskus Bovendonckiin. Rotterdamin merimieskirkko oli vastuussa käytännön järjestelyistä.

Merimieskirkko järjesti toukokuussa Viipurilaisen Osakunnan Laulajajien konsertin paikalliseen luterilaiseen kirkkoon ja huolehti konsertin mainonnasta.

Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa merimieskirkko järjesti juhannusjuhlan kesäkuussa. Kesä-,heinä- ja elokuussa pidettiin grilli-iltoja merimieskirkon sisäpihalla.

Lokakuussa merimieskirkko isännöi ICMAN ja ITF:n järjestämää kansainvälisten merimiespappien koulutusta.

Marraskuun viimeisenä viikonloppuna vuorossa olivat perinteiset joulumyyjäiset merimieskirkolla ja viikkoa myöhemmin myyjäiset pidettiin Amstelveenin kansainvälisellä koululla. Myyjäisvieraita kävi arviolta 8000. Myyjäisten bruttomyynti nousi odotetusti koko merimieskirkkohistoriamme parhaimmaksi.

Rotterdamin pormestari Ivo Opstelten vieraili kirkollamme joulukuussa, kun merimieskirkko isännöi 100 vuotta sitten Nobel-palkitun rotterdamilaisen kemistin herra Van het Hof'in suvun juhlaa.

Joulukuussa kokoonnuttiin puurojuhlaan ja laulamaan kauneimpia joululauluja. Tilaisuudessa esiintyi merimieskirkon nuorisokuoro laulaen soittaen ja tanssien. Joulupäivän jumalanpalveluksen jälkeen vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin joululauluja.

Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu, Alankomaiden virolaiset pitivät omat joulujuhlansa merimieskirkon tiloissa.

3. Yhteydet

Suomen Haagin Suurlähetystön kanssa yhteistyö oli sujuvaa ja mutkatonta. Kiinteää yhteistyötä tehtiin myös Suomen Rotterdamin kunniakonsuli Bernard Brouwerensin kanssa.

Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu toimi merimieskirkolla aktiivisesti. Suomen kieltä opiskelemaan kokoontui joka kerta noin 80 asian harrastajaa.

Yhteistyö kansainvälisen babtistiseurakunnan kanssa päättyi kesällä, kun he löysivät käyttöönsä tarkoituksenmukaisemmat tilat.

Helsingin yliopiston kanssa käynnistettiin yrityskuraattoritutkimus,jonka tarkoituksena on selvittää yritysten suomalaishenkilöstön sopeutumista uuteen kulttuuriin ja merimieskirkon mahdollisuutta auttaa yrityksiä parantamaan henkilöstön sopeutumisedellytyksiä.Toukokuussa tutkimusta teki teol.tri Liisa Lampela Kivistö Helsingin yliopiston kirkkososiologian laitokselta.

4. Julkaisu ja tiedotustoiminta

Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehti ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa. Lehti jaettiin maksutta kaikkiin tiedossa oleviin suomalaistalouksiin, painosmäärän pysyessä entisellä tasolla (1500 kpl). Lehden päätoimittajana toimi Jussi Ollila, taittajana Kristiina Salojärvi. Toimituskuntaan kuuluivat vuoden aikana Outi Timperi, Minna Suominen, Terttu van der Berg ja Kristiina Salojärvi. Vakituisina avustajina toimivat Auli Suvanto, Heimo Pihlajamaa, Kaarlo Kalliala ja Tiina Aho.

Merimieskirkon internetsivut olivat suositut ja lisäksi aloitimme merimieskirkon sähköisen tapahtumakalenterin, joka välitettiin kerran kuussa sähköpostitse noin sataan talouteen. Webmasterina toimi Kirsi Madlin. Sivujen ylläpitoa tuki Norvista.

Joulumarkkinat olivat näyttävästi esillä niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin lehdissä. Joulumarkkinaesitteitä ja julisteita jaettiin laajalti. Mainostusta valtakunnallisissa päivälehdissä tukivat merkittävästi Finnair ja Norvista.

5. Resurssit

5.1. Henkilöstö

Toimintavuoden aikana ponnisteluja henkilöstön työviihtyvyyden ja työyhteisön kehittämiseksi jatkettiin. Työyhteisölle järjestettiin viikonloppuseminaari tammikuussa, työyhteisöpäiviä, käytiin kehittämiskeskusteluja sekä tämän lisäksi merimieskirkon työnohjaaja Eija Kalliala jatkoi edellisvuonna aloitettua työyhteisökonsultaatiota.

Henkilökunnassa tapahtui muutoksia, kun uuteen sosiaalikuraattorin tehtävään kutsuttiin Kaija Siniluoto, joka kuitenkin kolmen kuukauden työrupeaman jälkeen siirtyi perhesyistä joulukuussa takaisin Suomeen. Vuosivapaaehtoisemme Kirsi Vallenius ja Pekka Siniluoto lopettivat urakkansa kesäkuussa.Uusina vuosivapaaehtoisina toimivat Johanna Kemppainen elokuusta joulukuuhun ja Kalevi Luukkainen, joka aloitti vuoden kestävän pestinsä marraskuussa.

Pääemäntänä toimi Ulla Luukkonen ja toisena emäntänä Tytti Winterswijk. . Merimieskirkon sihteerinä toimi Leena Salminen. Kirkkopurren peräsimessä merimiespastori Jussi K.K.Ollila.

Merimieskirkolla työskenteli kevään ajan markkinointiharjoittelija Johanna Taavitsainen liikelahjaprojektin kehittelyssä. Hän teki merimieskirkolle mm. liikelahjalistan käytettäväksi yrityksille suunnattavaan markkinointiin. Kesäteologina toimi kolme kuukautta Susan Koivunen. Marraskuussa merimieskirkolla ja laivakäyntityössä avusti Jaakko Aarninsalo merimiespalvelutoimistosta .

Merimieskirkon veroavustajana toimi tuttuun tapaan W.C. Meijer. Vapaaehtoisena kirjanpitäjänä toimi Ann-Mari Eriksson-Wihuri ja liikevaihtoveron laskijana Heini Kirjavainen-Glas.

Kirjastoa hoiti Marja -Riitta Vuoristo. Keittiössä erilaisten tilaisuuksien valmistelussa ja lukuisissa käytännön asioissa oli korvaamattomana apuna tänäkin vuonna Kees Winterswijk ja Meeri Visser-Määttänen.

Jäsenrekisteriä ylläpiti Minna Suominen.

Toimintavuonna merimieskirkkoa avusti kahvila-, postitus- ja toimistotehtävissä toistakymmentä vapaaehtoista työntekijää. Joulumarkkinoiden valmistelussa ja toteutuksessa oli mukana yli 100 vapaaehtoista. Markkinaosastoilla vastuuhenkilöt hoitivat hyvin itsenäisesti oman sektorinsa. Osastovastaavina toimivat Sari Strikwerda (supermarket), Päivi Egbertsen (lasi), Riitta Sesselaar (keramiikka, steel life), Lea Kennepohl ja Mervi Harte-Leveelahti (joulu), Lea Huomanen (korut), Marja-Liisa de Hart (tekstiili), Otto Redegeldt (musiikki), Terttu Jansen (kirjat), Anna-Maija Scholten ja Anne Kerkhof toimivat kassanhoitajina. Atte Rautio hoiti myyjäisten rakennusvastaavan tehtäviä.

Suomesta joulumarkkinoiden rakennustehtäviin osallistui ylikonemestari Seppo Suurhasko Karhulasta. Myyjäisten rakentaminen,purkaminen ja vartiointi hoidettiin yhteensä 20 vapaaehtoisen miehen voimin . Joukko koostui jo saunan rakentamisessa kunnostautuneista Jugoslavian sotarikostuomioistuinen(JST) ,Europolin ja Haagin suomalaisen sählyklubin(HSSK) riuskoista miehistä.

5.2 Toimitilat

Merimieskirkkomme vierashuoneen yöpyjämäärä laski, koska vierashuonetta jouduttiin käyttämään myös vapaaehtoisten ja harjoittelijoiden majoittamiseen Vierashuonetta käytettiin tilausmajoitukseen mutta parissa tapauksessa myös hätämajoitukseen. Kerhohuone sisustettiin uudelleen ja se toimi myös kokous- ja ryhmämajoitustilana.
Vinken sali toimi oleskelutilana, lehtien lukusalina ja tv- huoneena. Vinken salissa pidettiin lisäksi kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja perhejuhlia.
Tilaussauna oli asiakkaiden käytössä joka päivä, lukuun ottamatta aikaa, jonka se oli suljettuna purkamis- ja rakentamisvaiheen ajan. Uuden saunan käyttöönotto lisäsi käyttöastetta roimasti.

5.3. Talous

Omavaraistalouden kulmakiviä olivat joulumyyjäiset Rotterdamissa ja Amstelveenissa, Haagin amerikkalaisella koululla sekä merimieskirkon oman kahvilan ja kaupan myyntitulo sekä kannatusjäsenet. Merimieskirkon talouteen vaikutti merkittävästi vuoden aikana yrityksiltä ja yksityisiltä kerätyt lahjoitusvarat sekä saadut auto-ja huvimajalahjoitukset.

Vuoden suurimman suomalaistapahtuman, joulumarkkinoiden, liikevaihto Rotterdamin ja Amstelveenin myyjäiset yhteenlaskien kasvoi 5%. Vieraita markkinapäivien aikana kävi arviolta 8000. Supermarket-tilat saatiin rakentamalla merimieskirkon edessä olevalle aukiolle 10x15 suuruinen lasikuituteltta. Amstelveenin myyjäiset pidettiin sikäläisellä kansainvälisellä koululla (The International School of Amstelveen).

Kirkko vuokrasi tilojaan edelleen myös ulkopuolisten käyttöön. Vuokralaisia olivat ICMA ja Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu sekä tammi-kesäkuun ajan Kansainvälinen babtistiseurakunta.

Rotterdam 28.01.2002
Jussi K.K.Ollila

Toimintakertomus 2000

Yleistä | Varsinainen toiminta | Julkaisu- ja tiedotustoiminta | Resurssit

1. Yleistä [alkuun]

< Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon toimintavuosi sujui toiminnallisesti ja taloudellisesti myönteisesti. Talous onnistuttiin pitämään tasapainossa ja asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Henkilöstöasiat olivat esillä vuoden aikana näkyvästi, ja työyhteisön toimintakykyä pyrittiin monin keinoin parantamaan.

Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali- ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa. Toimintaan osallistuneiden määrä jatkoi kasvuaan. Jumalanpalveluksissa, toimintapiireissä ja kulttuuritapahtumissa kävijöitä oli jälleen enemmän kuin edellisvuonna. Merenkulkijoiden prosentuaalinen osuus kirkolla vierailleista laski edelleen, rekkakuljettajien määrän pysyessä samalla tasolla.

Toimintavuonna vietettiin merimieskirkon 125-vuotisjuhlaa. Rotterdamissa järjestetyn juhlaviikonlopun ohjelmassa oli lauantaina 30.9. viihteellinen satamaristeily ja sunnuntaina 1.10. juhlajumalanpalvelus, juhlalounas ja pääjuhla. Pääjuhlassa merimieskirkkoa onnittelivat Suomen merimieskirkon edustajana Porvoon tuomiorovasti Lars Schmidt , Rotterdamin kirkkotoimikunnan puheenjohtaja Heikki Wihuri sekä valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi suurlähettiläs Pertti Harvola. Alankomaat-Suomi yhdistyksestä tervehdyspuheen piti puheenjohtaja Irma Schoenmakers -Salkinoja ja Suomen Benelux- instituutin onnittelun välitti kultturikeskuksen johtaja Johanna Lindstedt. Pääjuhlassa jaettiin Suomen merimieskirkon ansiomerkit pitkäaikaisille vapaaehtoisille vastuunkantajille.

2. Varsinainen toiminta [alkuun]

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset

Rotaatiosiirtolaisista tyypillisimpiä ovat suomalaisen yrityksen palvelukseen määräajaksi Suomesta lähetetyt työtekijät. Uutena ja merimieskirkon kannalta haasteellisena ilmiönä voidaan pitää Suomen työvoimatoimistojen kautta Alankomaihin työskentelemään saapuneiden perheettömien nuorten aikuisten maahanmuuttoa. Esimerkiksi Tilburgin seudulle heitä tuli vuoden aikana useita kymmeniä; hyvin erilaisiin työtehtäviin aina teurastamotyöntekijöistä tietokoneenkokoajiin.

2.2. Merenkulkijat

Suomalainen laivaliikenne Rotterdamin satamassa pysyi edellisvuoden tasolla. Toiminnan piirissä olleiden ulosliputettujen laivojen määrä lasku näkyi Alandia Tanker Companyn tehtyä konkurssin. Tämä aiheutti luonnollisesti myös laivakäyntien määrän vähenemisen.

Merenkulkijoita kohdattiin laivakäynneillä ja merimieskirkolla. Laivakäyntejä tehtiin tarvittaessa myös muihin Alankomaiden satamiin, työn painopisteen ollessa laivakäyntityössä. Toimintavuoden aikana tehtiin 420 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin 2950 merenkulkijaa. Sitävastoin merimieskirkolla tavattujen merenkulkijoiden määrä laski edelleen, ollen nyt 480 ( edellisvuonna 528).

Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat

Rekkakuljettajien määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Vuoden aikana automiehille järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta

Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 28, joiden yhteydessä vietettiin poikkeuksetta ehtoollista. Lisäsi merimieskirkolla vietettiin nuorten messu sekä pääsiäisen ja jouluaaton iltahartaudet. Osallistujia jumalanpalvelustoiminnassa oli reilu 900 henkilöä. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin ja Eden luterilaisissa kirkoissa.

2.5. Kirkkotoimikunta

Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Kokouksia pidettiin toimintavuonna 5 kertaa. Kirkkotoimikunnan haasteina olivat yrityskuraattoriprojektin suunnittelu, saunatoimikunnan perustaminen, ulkosuomalaisparlamentin kysymykset sekä projektien ja tapahtumien tuloksen ynnä toimivuuden arviointi.

2.5.1 Saunatoimikunta

Kirkkotoimikunnan aloitteesta perustettiin saunatoimikunta puuhaamaan merimieskirkon huonokuntoiseksi päässeen saunan uusimista. Puheenjohtajana toimi kirkkotoimikunnan jäsen Simo Väätäinen, jäseninä kunniakonsuli Brouwerens, teknisenä asiantuntijana Anna-Maija Scholten , sauna-asiantuntijana Tauno Rautiainen, pr-suhteista vastaavana Kenneth Bergroth sekä kirkon edustajina Ulla Luukkonen ja Jussi Ollila.

2.5.2 Taloustoimikunta

Merimieskirkon taloustoimikunnan kokoonpanoa ja toiminta- ajatusta uudelleenarvioitiin vuoden aikana. Toimintaa terävöitettiin ja uusia ideoita pyrittiin etsimään. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin B.Brouwerens ja varapuheenjohtajaksi B.Söderström. Merimieskirkon johtaja toimi käsiteltävien asioiden esittelijänä. Toimikunta seurasi kuluneena vuonna merimieskirkon talouden tilaa ja kehitystä ja antoi neuvoja varainhankintaan liittyvissä asioissa. Toimikunnan aloitteesta järjestettiin perehdytys liikevaihtoverotuskiemuroihin.

Taloustoimikunnassa olivat mukana Heikki Wihuri, Harmen Strikwerda, Björn Söderström, Pirjo Toivanen, Bernard Brouwerens, Paula Modderman , Mikko Häikiö , Johan Hellman /Jenni Karjalainen ja Jussi Ollila.

2.6. Ystäväpalveluryhmä

Ystäväpalveluryhmässä oli 22 henkilöä, joiden yhteystiedot julkaistiin Johtoloisto-lehdessä. Ryhmäläisiin saattoi ottaa yhteyttä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Ystäväpalveluryhmäläiset olivat sitoutuneita vaitiolosopimukseen. Toiminnan keskustukihenkilöinä olivat Paula Modderman ja Anna-Maija Scholten. Pitkään valmisteltu Alankomaat -opas, uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumisen käsikirja, valmistui joulukuussa ja sen taitto aloitettiin Suomi-Seuran toimesta.
Ystäväpalveluryhmälle järjestettiin kokoontumis- ja koulutustilaisuus merimieskirkolla toukokuussa, aiheesta "ihminen hädässä" alusti pastori Helena Nieminen.

2.7. Kannatusjäsenet

Rotterdamin merimieskirkon kannatusjäseniä tuli vuoden aikana ilahduttavasti lisää. Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 762. Lukumäärä kertoi Alankomaiden suomalaisten lisääntyneeestä halusta sitoutua merimieskirkon toimintaan. Toisaalta oli syytä edelleen asettaa kysymys, miten merimieskirkko voi herätellä loput 75% maassa asuvista sitoutumaan merimieskirkon tukemiseen ja toimintaan?

Kannatusjäsenille pyrittiin tarjoamaan jäsenetuja, joista suosituimpia olivat yhteistyökumppanimme Norvista- matkatoimiston tarjoamat edulliset lennot Suomeen Finnairin koneilla.

2.8.Toimintapiirit

2.8.1. Harrastepiiri

Piirissä käsitellyt aiheet olivat monipuolisia vaihdellen pullanpaisto- kurssista simpukkaruuan valmistukseen ja tietysti joulumyyjäiskäsitöiden tekoon. Piiriläiset järjestivät vuoden aikana myös nyyttikestejä sekä retkeilivät.

2.8.2. Äiti-lapsipiiri

Äidit lapsineen kokoontuivat merimieskirkolle joka kuukauden toisena keskiviikkona. Osanottajien määrässä oli nähtävissä selvää kasvua. Tapaamisen tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia ja saman elämänvaiheen mukanaan tuomia ajatuksia. Vapaaehtoistyöntekijä oli mukana piirissä mahdollisuuksien mukaan. Myös isiä yritettiin saada mukaan toimintaan.

2.8.3. Au-pair ja opiskelijatyö

Nuoret kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan merimieskirkolle joka kuukauden ensimmäinen lauantai. Ohjelmassa oli saunomista, retkien ja tapahtumien suunnittelua ja iloista yhdessäoloa. Retkiä tehtiin sekä
lähialueille että myös ulkomaille. Merimieskirkon vapaaehtoistyöntekijän johdolla retkeiltiin Goudaan, Kinderdijkiin,Luxemburgiin ja Bruggeen.

2.8.4. Raamatun kirjekerho

Raamatun kirjekerho kokoontui joka viikko tutkimaan Uuden Testamentin kirjetekstejä ja niiden sanomaa. Raamattukerhossa keskusteltiin vapaamuotoisesti tekstin herättämien ajatusten pohjalta.
Kerran kuukaudessa aiheena oli evankeliumiteksti, jota tutkittiin merimiespastorin johdolla.

2.8.5.Seniorit

Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoiminta nähtiin selkeänä merimieskirkkotyön tulevana haasteena.
Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi. Seniorit tekivät retken Gorinchemin hoitokotiin Arie Roesbeekin luokse.

2.8.6. Kirjallisuuspiiri

Uutena toimintamuotona aloitti merimieskirkolla kesäkuussa kirjallisuuspiiri. Kustannusosakeyhtiö Otavan suosiollisella avulla kirjallisuuden ystävät saivat mahdollisuuden tutustua uutuuskirjoihin heti niiden ilmestyttyä. Piiri kokoontui vuoden aikana neljästi. Uutuuskirjoja kirkolle saatiin kolmisenkymmentä.

2.8.7 Lapsi ja nuorisokuoro

Huhtikuusta alkaen merimieskirkolla aloitti kerran kuukaudessa kokoontunut nuorten kuorotoiminta. Kuoro on harjoitellut monipuolisesti suomalaisia eri säveltäjien tekemiä lasten ja nuorten hengellisiä lauluja. Kuorossa on laulettu ja soitettu rytmisoittimia ja huilua.

2.8.8 Muu toiminta

Eri puolilla Alankomaita järjestettiin lisääntyvässä määrin monipuolista piiri-ja harrastetoimintaa. Toimintaa oli äiti-lapsi-piireistä urheiluporukoiden kokoontumisiin.Eri alueiden suomalaiset kerääntyivät ilahduttavassa määrin yhteen tutustumaan toisiinsa. Johtoloisto-lehti ja merimieskirkon internetsivut pyrkivät uutisoimaan tapahtumista ja piiritoiminnasta toimitukselle lähetettyjen tietojen perusteella.

Joulupäivän jumalanpalveluksen jälkeen viettiin joulujuhlaa ja laulettiin joululauluja.

Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu, Alankomaat-Suomi yhdistys ja Alankomaiden virolaiset pitivät omat joulujuhlansa merimieskirkon tiloissa.

3. Julkaisu ja tiedotustoiminta [alkuun]

Rotterdamin merimieskirkon Johtoloisto-lehti ilmestyi vuoden aikana kuusi kertaa. Lehti jaettiin maksutta kaikkiin tiedossa oleviin suomalaistalouksiin, painosmäärän pysyessä entisellä tasolla (1500 kpl).
Lehden päätoimittajana toimi Jussi Ollila, taittajana Juha Maalismaa numerot 1-2 ja Kristiina Salojärvi numerot 3-6. Toimituskuntaan kuuluivat vuoden aikana Auli Suvanto, Minna Suominen, Terttu van der Berg ja Kristiina Salojärvi. Postitustiimissä olivat vakituisina avustajina Harriet Grönfeldt, Meeri Määttänen, Minna Suominen ja Anu Dekker.

Merimieskirkon internetsivut kokivat vuoden aikana todellisen muodonmuutoksen. Uudistuneet sivut avattiin kesäkuussa. Huippuammattitaidolla tehdyt sivut löysivät heti yleisönsä, sillä kävijöitä sivuilla on ollut päivittäin keskimäärin 20. Webmasterina toimi Kirsi Madlin. Sivujen ylläpitoa tuki Norvista.

4. Resurssit [alkuun]

4.1. Henkilöstö

Toimintavuoden aikana henkilöstön työviihtyvyyteen ja työyhteisön kehittämiseen panostettiin näkyvästi. Työyhteisölle järjestettiin viikonloppuseminaari tammikuussa, työyhteisöpäiviä, käytiin kehittämiskeskusteluja sekä tämän lisäksi merimieskirkon työnohjaaja Eija Kalliala teki neljän päivän konsultaatiovierailun kirkollemme lokakuussa.

Henkilökunnassa tapahtui muutoksia, kun uudeksi sihteeriksi valittiin ekonomi Leena Salminen helmikuun alussa. Vuosivapaaehtoisemme Eerika Saravuoma, Elina Korvola- Järvi ja Matti Järvi palasivat takaisin Suomeen syksyn aikana. Uusista vuosivapaaehtoisista Kirsi Vallenius aloitti työnsä kesäkuun lopussa sekä Kaija ja Pekka Siniluoto syyskuussa.

4.2 Toimitilat

Merimieskirkko oli avoinna arkisin ja lauantaisin 16-22 sekä sunnuntaisin 14-19. Suomalainen kauppa palveli tarjoamalla Suomi-tuotteita elintarvikkeista design-esineisiin.
Postimyyntipalvelua järjestettiin tarvittaessa.

Vuoden alussa merimieskirkon alatoimisto vuokrattiin ICMAn pääsihteeri Berend van Dijkenille. Kirkkosali ja sen yhteydessä oleva takasali olivat jumalanpalvelustoiminnan lisäksi kokoustilana ja piirien kokoontumistilana. Kirjasto palveli asiakkaita itsepalveluperiaatteella lukuunottamatta aikaa, jolloin se oli suljettuna joulumarkkinoiden takia. Kerhohuone oli vuokrattuna babtistiseurakunnalle, joka käytti huonetta sekä toimisto- että kokoustilana.

Merimieskirkkomme vierashuoneen yöpyjämäärä oli edellisvuosien luokkaa, vierashuonetta käytettiin sekä tilausmajoitukseen että hätämajoitukseen.

Vinken sali toimi oleskelutilana, lehtien lukusalina ja tv- huoneena. Vinken salissa pidettiin lisäksi kokouksia, neuvottelutilaisuuksia ja perhejuhlia.

Tilaussauna oli asiakkaiden käytössä neljänä päivänä viikossa klo 16-21. Muut ajat sauna oli käytännössä varattu rekkamiesten käyttöön.

4.3. Talous

Omavaraistalouden kulmakiviä olivat joulumyyjäiset Rotterdamissa ja Amstelveenissa, Haagin amerikkalaisella koululla sekä merimieskirkon oman kahvilan ja kaupan myyntitulo.

Vuoden suurimman suomalaistapahtuman, joulumarkkinoiden, liikevaihto Rotterdamin ja Amstelveenin myyjäiset yhteenlaskien kasvoi 10%. Vieraita markkinapäivien aikana kävi arviolta 8000.

Rotterdamissa 20.01.2001
Jussi.K.K.Ollila

******************************************************

Toimintakertomus 1999

Yleistä | Varsinainen toiminta | Yhteydet | Julkaisu- ja tiedotustoiminta | Resurssit

1. Yleistä [alkuun]

Rotterdamin suomalaisen merimieskirkon toimintavuosi oli jälleen vilkas ja täynnä tapahtumia. Rotterdamin merimieskirkko on suomalaisen kulttuuri-, diakonia-, sosiaali-, ja jumalanpalvelustoiminnan keskus Alankomaissa.
Kävijämäärät lisääntyivät edellisvuodesta ja laivakäyntien määrä kasvoi. Merimieskirkon toimintaan osallistuneita oli ennätysmäärä; joukossa edellisvuosien tapaan runsaasti rekkakuljettajia sekä merenkulkijoita.
Merimiesmieskirkon kasvavan kävijäkunnan tarpeisiin vastaaminen onnistui hyvin vähäisistä resursseista huolimatta. Merimieskirkko onnistui pitämään toiminta-ajatuksensa selkeänä ja palvelun laadullisesti korkeatasoisena. Henkilökunnalta ja vapaaehtoisilta tämä on edellyttänyt vahvaa sitoutumista palvelualttiuteen ja valmiutta ottaa rohkeasti vastuuta ja heittäytyä suuriinkin haasteisiin ennakkoluulottomasti.
Palkatun henkilökunnan vähyys ja vakituisen assistentin puuttuminen näkyivät selvästi. Resurssien puute estää uusien toimintamuotojen aloittamisen, ja jo olemassa olevien toimintojen kehittämisen. Samoin kiinteistön kunto kärsii ammattitaitoisen seurannan ja jatkuvaluonteisen huolenpidon puutteesta.

Toimintavuosi oli suurten vierailujen juhlaa. Vuoden alussa Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari vieraili merimieskirkolla puolisonsa Eeva Ahtisaaren kanssa. Tammikuussa Suomen kirkon ulkosuomalaistyöstä vastaava piispa Wille Riekkinen tutustui merimieskirkon työhön. Samassa kuussa tehtiin kirkkohistoriaa, kun ortodoksisen kirkon metropoliitta Leo, kautta aikain ensimmäisenä Ortodoksikirkon metropoliittana, vieraili Alankomaissa ja Rotterdamin merimieskirkolla.

Toimintaan vaikuttivat myös henkilökuntavaihdokset. Merimieskirkon johtaja vaihtui syyskuun alussa. Pastori Heikki Rantasen palattua Suomeen uudeksi johtajaksi kutsuttiin Rauman kansainvälisen merimieskirkon merimiespastorina toiminut Jussi Ollila.

2. Varsinainen toiminta [alkuun]

2.1. Pysyvästi ja tilapäisesti maassa asuvat suomalaiset

Alankomaissa asui arviolta yli 3000 suomalaista. Joukko koostuu maahan avioituneista ulkosuomalaisista, työnsä puolesta maassa asuvista rotaatiosiirtolaisista sekä maahan opiskelemaan tai matkailemaan tulleista. Suomesta Alankomaihin pysyvästi muuttaneet ovat pääsääntöisesti hyvin koulutettuja ja heistä noin 70% on naisia. Merkillepantavaa on ikääntyvien määrän kasvu maassa pysyvästi asuvien keskuudessa.
Rotaatiosiirtolaisista tyypillisimpiä ovat suomalaisen yrityksen palvelukseen määräajaksi Suomesta lähetetyt työtekijät. Kertomusvuonna tavallisin Alankomaihin Suomesta tullut työntekijä oli 30-45 vuotias mies, jonka mukana maahan muutti perhe; vaimo ja lapset iältään 0-15 vuoden välillä.

2.2. Merenkulkijat

Suomalainen laivaliikenne Rotterdamin satamassa pysyi edellisvuoden tasolla. Laivakäyntejä tehtiin tarvittaessa myös muihin Alankomaiden satamiin. Merenkulkijoita kohdattiin laivakäynneillä ja merimieskirkolla. Työn painopisteen siirtyminen laivakäyntityöhön on vuosi vuodelta selkeämpää. Toimintavuoden aikana tehtiin 471 laivakäyntiä, joilla tavoitettiin 3219 merenkulkijaa. Sitävastoin merimieskirkolla tavattujen merenkulkijoiden määrä laski edelleen, ollen nyt 528 ( edellisvuonna, 647; vuonna 97, 720)
Merenkulkijoille välitettiin Suomen merimiespalvelutoimiston kustantamia päivälehtiä ja vaihdettiin laivakirjastojen kirja- ja videopaketteja. Merenkulkijoille järjestettiin myös retkiä ja kiertoajeluita. Perinteiseen tapaan merenkulkijoiden joululahjat toimitettiin laivoille joulukuussa.

2.3. Rekkakuljettajat

Rekkakuljettajien määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Vuoden aikana noin tuhannelle automiehelle järjestettiin kuljetus vartioidulta rekkaparkkialueelta merimieskirkolle sekä mahdollisuus saunoa ja pestä pyykkiä ja syödä lämmin ateria. Kiertoajeluita ja retkitoimintaa pyrittiin tarjoamaan tarpeen mukaan.

2.4. Sakraalitoiminta

Jumalanpalveluksia toimintavuonna pidettiin 30, joissa paria poikkeusta lukuunottamatta viettiin ehtoollista. Osallistujia oli 850. Merimieskirkon lisäksi jumalanpalveluksia pidettiin Amstelveenin ja Eden luterilaisissa kirkoissa.
Jumalanpalveluksissa kanttorina on toiminut Lauri Lenkkeri. Jumalanpalveluksia toimittamassa ovat merimiespastorin lisäksi olleet piispa Wille Riekkinen, rovasti Antti Lemmetyinen, kirkkoherra Toivo Loikkanen, teol.yo Heikki Harvola sekä avustamassa kirkkotoimikunnan jäsenet ja vuosivapaaehtoiset.
Jumalanpalvelusten yhteydessä on pidetty pyhäkoulu, sen vastuuhenkilönä toimivat vuoden aikana Siru Rantanen ja Suvi Ollila.
Vuoden aikana merimieskirkko osallistui Rotterdamin evankelisluterilaisten seurakuntien reformaatiopäivän jumalanpalvelukseen, kirkkojen väliseen ekumeeniseen rauhanpäivän jumalanpalvelukseen sekä yhteispohjoismaisiin jumalanpalveluksiin.

Kasteita oli kertomusvuonna 17, konfirmaatioita yksi ja avioliiton siunauksia kuusi kertaa.

Kansainvälinen babtistiseurakunta kokoontui jumalanpalvelukseen merimieskirkolle lähes joka sunnuntai. Lisäksi heillä oli viikottaista hartaus- ja piiritoimintaa merimieskirkon tiloissa.

2.5. Kirkkotoimikunta

Rotterdamin merimieskirkon kirkkotoimikunta käsitteli kokouksissaan merimieskirkon toimintaan ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Sen haasteita olivat uuden johtajan valinta, ulkosuomalaisparlamentin kysymykset, tulevien tapahtumien suunnitteleminen sekä erilaisten projektien ja tapahtumien tuloksen ynnä toimivuuden arviointi.

Kirkkotoimikunnan puheenjohtajana toimi Helene van Lynden, varapuheenjohtajana Heikki Wihuri, sihteerinä Paula Modderman, jäseninä olivat Sari Laukkanen, Sari Strikwerda ja Seppo Ketola.

Siirtokuntakokouksessa mikkelinpäivänä valittiin erovuorossa olevien Helene van Lyndenin ja Sari Laukkasen tilalle uudet jäsenet Tarja Maalismaa ja Simo Väätäinen.

2.6. Ystäväpalveluryhmä

Ystäväpalveluryhmässä oli 22 henkilöä, joiden yhteystiedot julkaistiin Johtoloisto-lehdessä. Tarkoituksena oli, että ryhmäläisiin voi ottaa yhteyttä kaikissa mahdollisissa kysymyksissä. Ystäväpalveluryhmäläiset olivat sitoutuneita vaitiolosopimukseen. Toiminnan keskustukihenkilönä oli Paula Modderman. Ystäväpalveluryhmän puitteissa koottiin myös maahanmuuttajaopasta helpottamaan uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumista.

2.7. Kannatusjäsenet

Rotterdamin merimieskirkon kannatusjäseniä tuli vuoden aikana ilahduttavasti lisää. Kannatusjäseniä oli kertomusvuoden lopussa 701. Lukumäärä kertoo, että Alankomaiden suomalaiset haluavat kiitettävässä määrin sitoutua merimieskirkon toimintaan ja kokevat merimieskirkon suomalaisen kulttuurin ja perinteen keskuksena, jonka olemassaolo on riippuvainen maassa asuvien yhteisestä panoksesta asian hyväksi. Kannatusjäsenille pyrittiin tarjoamaan jäsenetuja, joista suosituimpia olivat yhteistyökumppanimme Norvista-matkatoimiston tarjoamat edulliset lennot Suomeen Finnairin koneilla.

2.8.Toimintapiirit

2.8.1. Naistenpiiri

Naistenpiiri toimi vuoden aikana aktiivisesti. Piirissä käsitellyt aiheet olivat monipuolisia vaihdellen simpukkaruuan valmistuksesta joulumyyjäiskäsitöiden tekoon. Miesjäsenten saamiseksi mukaan, piiri ryhtyi käyttämään syksystä lähtien nimitystä Rotterdamin harrastepiiri.

2.8.2. Äiti-lapsipiiri

Äidit lapsineen kokoontuivat merimieskirkolle joka kuukauden toisena keskiviikkona. Osanottajien määrä oli edellisvuosien tasoa. Tapaamisen tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia ja saman elämänvaiheen mukanaan tuomia ajatuksia.

2.8.3.Au-pair ja opiskelijatyö

Nuoret kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan merimieskirkolle joka kuukauden ensimmäinen lauantai. Ohjelmassa oli saunomista, retkien ja tapahtumien suunnittelua ja iloista yhdessäoloa.

2.8.4.Raamatun kirjekerho

Raamatun kirjekerho kokoontui joka viikko tutkimaan Uuden Testamentin kirjetekstejä ja niiden sanomaa. Raamattukerhossa keskusteltiin vapaamuotoisesti tekstin herättämien ajatusten pohjalta .

2.8.5.Seniorit

Ikääntyvän suomalaisväestön määrän kasvu Alankomaissa on tosiasia. Vanhustoimintaa ryhdyttiin suunnittelemaan merimieskirkkotyön tulevana haasteena.
Senioreiden kokoontumisissa muisteltiin vanhoja hyviä aikoja ja tavattiin tuttuja vuosien varrelta. Iltapäiväkahvien merkeissä kokoonnuttiin joka kuukausi.

2.8.6. Muut piirit

2.9. Juhlat ja tapahtumat

Tammikuussa kirkolla vieraili Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari puolisonsa Eeva Ahtisaaren kanssa. Presidentti tapasi runsaasti maassa asuvia suomalaisia ja piti merimieskirkolla puheen, jossa hän antoi täyden tukensa merimieskirkon tekemälle työlle.
Samassa kuussa vieraili merimieskirkolla myös Suomen kirkon johtomiehiä, kun kirkon ulkosuomalaistyöstä vastaava piispa Wille Riekkinen ja Ortodoksikirkon metropoliitta Leo tutustuivat Rotterdamin merimieskirkon toimintaan.
Suurlähetystön ja Alankomaat-Suomi-yhdistyksen kanssa pidettiin perinteinen uudenvuoden vastaanotto tammikuussa.
Yhteistyötä Suomen Benelux-maiden kulttuurikeskuksen kanssa tehtiin, kun taiteilija Ritva Kovalaisen taidenäyttely oli esillä merimieskirkolla tammi-helmikuussa.
Kansanedustajain vaali toimitettiin 12.3. ja samassa kuussa olivat myös järjestyksessään yhdennettoista naistenpäivät, jotka järjestettiin hotelli Golden Tulipissa Capelle a\d IJsselissä. Osanotto oli tuttuun tapaan runsas.

Alankomaat-Suomi -yhdistyksen kanssa merimieskirkko järjesti juhannusjuhlan kesäkuussa. Kesä-, heinä- ja elokuussa pidettiin grilli-iltoja merimieskirkon sisäpihalla. Heinäkuussa viettiin Rantasen perheen lähtöjuhlaa ja syyskuussa oli vuorossa Olliloiden tulojuhla ja vuosivapaaehtoisten tehtävään siunaamisjuhla, jossa puheen piti entinen Rotterdamin merimiespastori Toivo Loikkanen.

Syyskuussa järjestettiin kulttuurikeskuksen kanssa kirjailija -ilta, jossa kirjailija Leena Lander kertoi juuri hollanniksi käännetystä menestysro